-A A +A

Asiakkaamme julkaisi esikoisrunokokoelmansa

Ke, 29/05/2019 - 13:06
”Mieleni pahin painajainen” on 31-vuotiaan Marjo Londin esikoisrunokokoelma. Viime viikolla julkaistussa kirjassaan Lond käsittelee vuosien ajan kestänyttä koulu- ja työpaikkakiusaamista sekä niiden tuomaa ahdistusta, pahaa oloa, itseinhoa ja kuolemanhalua.

Vuosien saatossa ne muuttuivat masennukseksi ja syväksi uupumukseksi, jotka suistivat hänet lopulta pois työelämästä.

– Kirjoittaminen ja runoni ovat ainoat, joissa en yritä näyttää, että minulla menisi paremmin kuin mitä oikeasti menee. Runot kertovat totuuden, kaikessa synkkyydessään, mutta myös ilon, kertoo Aspa-koti Aroniasta arkeensa tukea saava Lond.

Runokokoelmaan on koottu Londin vuosina 2002-2019 kirjoittamia runoja. Joukossa on myös runoja, joissa on pilkahduksia toivosta, elämän valosta ja onnen hetkistä. 

–Toivon, että kirjani auttaisi ihmisiä ymmärtämään, rohkaistumaan, puhumaan ja hakemaan apua itselleen, jos elämässä on vaikeaa sekä tunnistamaan merkkejä, mistä voi huomata, että toisella menee huonosti. Toivon voivani olla äänenä koulukiusatuille, syrjäytyneille, yksinäisille ja mielenterveyskuntoutujille sekä jokaiselle, joka saa kirjasta jotain itselleen. Toivon, että voin antaa ammattilaisille keinoja ymmärtää masentuneen mielenmaailmaa paremmin. Kirjaa ei kannata yrittää lukea läpi yhdellä kertaa. Se on pitkä matka ja raskas sellainen.

Iisalmelainen Marjo Lond on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva lähihoitaja, jonka arkea rytmittävät Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajan ja kokemusasiantuntijan tehtävät. Hän ohjaa joka toinen viikko Iisalmen Mielenterveystuki ry:n vertaistukikeskuksessa kokoontuvaa nuorten aikuisten Virtaverkko-ryhmää.

Runokirjan ensimmäisen painoksen julkaisun rahoitti Kulttuurista siivet ja juuret -hanke. Kirja on saatavilla kirjastoverkko Rutakossa ja se on tulossa myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Kirjan graafisen ulkoasun ja taiton on suunnitellut ja toteuttanut graafisen suunnittelun opiskelija, Sara Korkala Lapin yliopistosta. Siihen on tarkoituksella jätetty väliin tyhjiä sivuja hengähdystauoiksi lukijalle.

Lue lisää tuetun asumisen palveluja tarjoavasta Aspa-koti Aroniasta

 

Seisoen tienhaarassa, pitäisi tietää minne kääntyä,

ennustaa missä olisi paikka,

jossa hetken edes saisi hengitystä tasata,

ennen seuraavaa jyrkkää nousua.

 

Siinä tienhaarassa seisten, elämä vilisee silmissä,

ohi ajavien rekkojen mainospressuissa.

 

Takataskussa, ei yhtään ainutta selviytymiskeinoa,

eikä korttia, jota vilauttamalla saisi elämän etukuponkeja.

 

Vapisevin käsin voi vain haroa hiekkaa,

sokeana etsien karttaa tai pisteestä pisteeseen reittiä hahmottaa.

 

Ehkä vain hiljaa tyytyä olemaan ja kyynelsilmin kuunnella,

kun elämän tiimalasissa sekunnit valuvat hukkaan.

 

Painaa hiljaa silmät kiinni, unohtaa elävänsä tai hengittävänsä.

Painaa silmät kiinni, ja hypätä.

 

-Marjo Lond

Runo Marjo Londin "Mieleni pahin painajainen" -runokokoelmasta