-A A +A

Koti löytyi Perhoslehdosta

Ti, 08/10/2019 - 11:48
Göran saa arkeensa tukea Aspa Palvelujen viittomakieltä taitavilta asumispalvelutyöntekijöiltä.
Vuonna 1952 erääseen pietarsaarelaiseen perheeseen syntyi kaksoset, joista toinen oli kuuro. Vanhemmat hylkäsivät pienen Göranin ja hän joutui lastenkotiin. Elämästä ei tullut helppoa, mutta nyt hän on löytänyt oman paikkansa.

Lastenkodissa Göran oli ainoa kuuro lapsi. Hän oppi viittomakielen vasta myöhemmin ollessaan Porvoossa koulussa. Äidinkieleltään ruotsinkielinen mies opiskeli Göteborgissa kuuroille tarkoitetussa ammattikoulussa itselleen ammatin ja työskenteli telakkateollisuudessa laivojen hitsaajana ja sorvaajana. 

Ruotsissa Göran tapasi naisen, josta tuli hänen poikansa äiti. Lapsen ollessa vielä pieni, Göran sairastui vakavasti ja päätyi Vaasan mielisairaalaan Suomeen. Asuttuaan useita vuosia pietarsaarelaisessa palvelutalossa, hän lähes unohti viittomakielen. Todennäköisesti Göran asuisi siellä puhumattomana edelleen, ellei Aspalla olisi ollut 1990-luvun lopulla meneillään hanke viittomakielisen asuntoryhmän perustamiseksi pääkaupunkiseudulle.
 

Uusi elämä Vantaalla

Göranista tuli viittomakielistä asumispalvelua tarjoavan Aspa-koti Perhoslehdon ensimmäinen asukas vuonna 1999.

–Oli hyvä muuttaa tänne, hän muistelee. Pikkuhiljaa sairaalavuosina unohdettu viittomakieli löytyi taas, kun ympärillä oli viittomakielen taitoisia ihmisiä. 

Ensin Göran asui päärakennuksessa yhdessä kahden muun asukkaan kanssa. Hän oli kuitenkin pitkään haaveillut omasta asunnosta ja siitä, että voisi asua yksin. Vuonna 2005 hän sai Aspa-säätiön kautta vuokra-asunnon ja muutti Perhoslehdon lähellä sijaitsevaan kerrostaloon. Itsenäinen asuminen sujui hienosti. Nyt iän myötä Göran tarvitsee arjessaan taas enemmän tukea ja hän onkin muuttanut jälleen palveluasumisen piiriin. Työntekijät auttavat esimerkiksi kauppa-asioissa, raha-asioissa, pyykin pesussa ja ruoan laitossa. 

Jalkapalloa nuorena itsekin pelannut mies seuraa tarkkaan Veikkausliigan otteluita. Hän harrastaa pelejä ja veikkaamista. Muutaman kerran kohdalle on osunut pari isoakin voittoa. Hän on harrastanut myös jääkiekkoa, kuulan työntöä, juoksemista ja aitajuoksua. Lähtölaukauksen hän oppi lukemaan huulilta.

Göran liikkuu yhä pyörällä pieniä matkoja. Hän keräilee pulloja. Tukityöllistettynä Göran työskenteli muun muassa pullojen palautusautomaatilla Perhoslehdon lähellä sijainneessa kaupassa. Nykyään tällaisia töitä ei enää paljon ole. Mutta Göran ei malttaisi vielä olla eläkkeellä, työt maistuisivat yhä. –Vielä jaksaisin, vaikka 100-vuotiaaksi!

Hän haaveilee esimerkiksi siivoojan työstä lentokentällä. Saisi samalla katsella lähteviä ja saapuvia koneita. ­

Göran on nähnyt poikansa kerran Ruotsista lähtönsä jälkeen. Yhteyttä on kyllä pidetty kirjeitse. Haastattelua tehdessämme oli jännät paikat. Poikaa odotettiin käymään lähipäivinä.

********

Aspa-koti Perhoslehto

Aspa Palvelut Oy tarjoaa itsenäistä elämää tukevia asumispalveluja ympäri Suomea. Vantaalla sijaitseva Aspa-koti Perhoslehto tarjoaa viittomakielistä asumispalvelua pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa noin 40 asiakkaalle. Osa tarvitsee apua päivittäin, osa kerran viikossa. Jotkut osallistuvat vain Perhoslehdon ryhmätoimintaan, jossa laitetaan yhdessä ruokaa, pelaillaan tai tehdään retkiä. Samalla saa tietoa viittomakielisistä tapahtumista ja ehkä seuraa mukaan.

Perhoslehdossa on tällä hetkellä seitsemän työntekijää, joista viisi on syntyjään viittomakielisiä. Jokainen työntekijä osaa viittomakielen.

–Olemme tottuneet räätälöimään palvelujamme, kertoo palveluesimies Anu Hakamaa. –Tuetun asumisen ja palveluasumisen lisäksi tarjoamme esimerkiksi viittomakielistä omaishoidon lomitusta. Jos omainen haluaa käydä esimerkiksi harrastamassa, työntekijämme menee asiakkaan kotiin seuraksi ja avuksi siksi aikaa. Meidän kauttamme saa myös henkilökohtaista apua viittomakielellä.

AnuHakamaa_web.jpg

Viittomakielistä asumispalvelua tarjoava Aspa-koti Perhoslehto vietti keväällä 20-vuotisjuhliaan. Juhlan kunniaksi palveluesimies Anu Hakamaa laittoi esille vanhoja valokuvia ja lehtijuttuja.

Asiakkaita yhdistää viittomakielisyys. Heidän joukossaan on sekä arkeensa tukea tarvitsevia nuoria että perheellisiä ihmisiä. Kasvava ryhmä ovat maahanmuuttajat, joita tuetaan kotouttamisessa. –Meillä on jo pitkään ollut maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Työntekijöillemme on kertynyt kokemusta ja ammattitaitoa heidän tukemisekseen ja he osaavat muuttaa omaa kieltänsä niin, että maahanmuuttaja-asiakkaat ymmärtävät. 

Aspan työntekijät voivat olla mukana esimerkiksi lapsiin liittyvissä palavereissa. –Teemme paljon yhteistyötä neuvoloiden, lastensuojelun, päiväkotien ja koulujen kanssa. Usein palvelutilanteissa on mukana kansainvälisen viittomakielen tulkki. Työntekijämme varmistaa, että asiakas ymmärtää ja muistaa puhutun tapaamisen jälkeen. Tarpeen mukaan asia vielä muutetaan selkokielelle. 

–Voi olla, että maahanmuuttaja-asiakkaalla ei ole mitään viittomakieltä, vain joku kotikieli. Työntekijämme toimivat tässä välissä, kertoo Hakamaa. Viittomakielet ovat lähellä toisiaan, ja maahanmuuttajat oppivat suomalaisen viittomakielen yleensä noin vuodessa, jos heillä ei ole oppimisvaikeuksia. 

Mikäli kiinnostuit Perhoslehdon palveluista, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalityöntekijään.

Tutustu Aspa-koti Perhoslehtoon

Juttu on julkaistu Kuurojen lehdessä 3/2019