-A A +A

Suuntaaja 1/2019: Yhteiskehittäminen

Suuntaaja 1/2019: Yhteiskehittäminen

Mitä mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskehittämiseen liittyy? Miten ottaa asukkaat mukaan asumisen kehittämiseen tasavertaisina kumppaneina? Mikä on kokemustiedon merkitys yhteiskehittämisen prosessissa?

Reilun kahdeksan vuoden aikana Suuntaajassa on käsitelty kattavasti eri näkökulmia vammaisten ihmisten asumisesta, osallisuudesta ja itsenäisestä elämästä. Tämä teemanumero on lajinsa viimeinen.
Asiakkaan osallisuutta ja palvelujen aitoa vaikuttavuutta ei turvata ainoastaan hiomalla palveluprosesseja ja ottamalla käyttöön uusia osallistamisen menetelmiä.
Kuvassa nuoria pöydän ääressä suunnittelemassa nuorten toimintaa
Aspan kehittämistyön ydintä on asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Olemme jo vuosia soveltaneet kehittämistoiminnassa yhteiskehittämisen periaatteita ja menetelmiä.
Vammaiset ihmiset tietävät itse parhaiten, missä ja miten he haluavat asua. Kun he osallistuvat asumisensa suunnitteluun, asunnot ja palvelut vastaavat paremmin heidän tarpeitaan.
Kuvassa Satu Lehtinen
Aspa-säätiön kiinteistöpäällikkö Satu Lehtinen vastaa.
Yhteiskehittämisessä on kyse tutkitun tiedon, ammattilaistiedon ja kokemustiedon yhteensulautumisesta parhaimman mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Kuvassa Titta Mykkänen
Omat avaimet -projektin kokemusasiantuntijana toimimisella on ollut suuri merkitys minulle. Projektin suojissa olen päässyt kasvamaan ja kokeilemaan asioita, joihin en uskonut edes pystyväni.
Kuvassa Jenni Savolainen
On tärkeää todella kuunnella nuoria. Mitä he ovat oikeasti asioista mieltä ja mikä heitä kiinnostaa.
Kuvassa Matias Kangas
Nuorten kannustaminen mukaan toimintaan ei aina ole helppoa. Vaikuttaminen koetaan monesti liian maagiseksi ja mystiseksi, vaikkei se sitä ole.