-A A +A

Visionäärinä Outi Hietala

Visionäärinä Outi Hietala

Outi Hietala on toiminut vuodesta 1994 lähtien Kuntoutussäätiössä tutkijana ja kehittäjänä, lähinnä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen ja kokemusasiantuntijuuden kehittämisen tehtävissä. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa kuntoutussihteerinä Helsingin kaupungilla.

 Miten alun perin kiinnostuit mielenterveys- ja päihdekentästä ja kuntoutuksesta?

Opiskeluaikoina toimin sosiaalityöntekijän sijaisena. Asiakastyössä oivalsin, että päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttivat monien ihmisten elämää taloudellisten ongelmien lisäksi. Jalkauduin esimerkiksi kaatopaikalle ja purkutaloihin virittääkseni yhteistyötä asunnottomien alkoholistien kanssa. Saimmekin aikaan mm. asiakkaiden omatoimisesti ylläpitämän suihku- ja pyykkipalvelun sekä päihdeleirin yhteistyössä seurakunnan kanssa. Työskennellessäni kuntoutussihteerinä tajusin, että kuntoutumisessa on kyse ihmisen omasta halusta muutokseen sekä toivosta. Aloin tutkia, mitkä asiat ihmisten elämässä, palveluissa ja ammattilaisten kohtaamisissa voisivat luoda edellytyksiä toivon viriämiselle ja omaehtoiselle toimijuudelle.

Mikä on mielenkiintoisinta työssäsi?

Mahdollisuus löytää aina uudelleen kipinä ja uteliaisuus ihmiseen, jakaa inhimillisen elämän moninaisuutta. Yhdessä tekemisessä oppii jatkuvasti uutta myös omasta itsestä. Yhteisten tavoitteiden löytyminen innostaa aina.  

Minkälaisia haasteita kohtaat työssäsi?

Ihmisten ehdoilla tapahtuvassa julkisten palveluiden kehittämistyössä haastavaa on luoda tilaa ja rakenteita, joissa aito vuorovaikutus ja yhteistyö ammattilaisten ja päättäjien kanssa on mahdollista. Toinen haaste on näiden yhteyksien säilyttämisessä. Usein uudenlaisista toimintatavoista ja esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden rinnalla toimimisesta kiinnostuneet työntekijät kyllästyvät byrokratiaan ja lähtevät muualle töihin. Palveluiden yhteiskehittäminen päättyy usein tähän, se näyttää olevan sidoksissa henkilöihin. Jos johtoa ja päätöksentekijöitä ei saada mukaan yhteiskehittämisen perustana olevaan vuorovaikutukseen sekä oivaltamaan esimerkiksi asiakkaiden kokemustiedon anti, on perustasolla vaikea luoda mitään pysyvää.  

Jos saisit päättää, mitä muuttaisit mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asemassa yhteiskunnassamme?

Monien hoidon ja palveluiden saamisen sekä kuntoutukseen, koulutukseen ja työelämään pääsyn esteenä on mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin liittyvät ennakkoluulot.  Asenteiden muuttuminen edellyttää erilaisten ihmisryhmien kohtaamista, mahdollisimman arkista kanssakäymistä ja yhteistä toimintaa. Siksi loisin lisää  tavallisiksi koettavia kohtaamispaikkoja, joissa kuntoutujat voisivat kohdata vertaisiaan ja muita alueen asukkaita. Kouluissa asennemuutosta voi tapahtua esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ja oppilaiden vuorovaikutuksessa. 

Mikä on visiosi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien elämästä ja yhteiskunnallisesta asemasta vuonna 2025? 

Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät saisivat tarvitsemansa avun joustavasti, ja esimerkiksi hoitoon pääsyyn tai toimeentulo-ongelmiin on tarjolla paikallista palveluohjausta esimerkiksi kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Oikeus omaehtoiseen elämään pyritään säilyttämään ja kuuntelemaan kuntoutujan omaa käsitystä tilanteestaan. Kuntoutujat ovat mukana niin toimintaa ja palveluita toteuttavina vertaistoimijoina kuin ammattilaisten yhteistyökumppaneina. He toimivat hoidossa ja kuntoutuksessa  asiakkaan tulkkina ammattilaisille ja päinvastoin. Omaisille ja läheisille tarjotaan niin ammatillista kuin kokemusasiantuntemukseen perustuvaa tukea. Haasteena on edelleen palveluiden joustavuuden turvaaminen eli se, että huomioidaan yksilölliset erot kuntoutumisessa.

Seuraavaksi visionääriksi Outi ehdottaa Marja Vuorista, Espoon päihde- ja mielenterveyskeskus Empusta.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmennetaan lähettäjän olevan ihminen ja vähennetään roskapostia.
5 + 14 =
Ratkaise tämä matematiikan kysymys ja anna vastaus. Esim. 1+3 = 4.