-A A +A

Asukkaan oikeudet eivät ole valinta

Asukkaan oikeudet eivät ole valinta

Kuvassa Anni Mannelin.
Saanko päättää, kuinka minun kodissa ollaan ja eletään? Saanko päättää, keitä luonani kulloinkin käy? Asumispalveluita tarvitseva henkilö voi joutua vaatimaan oikeutta itselleen päättää näistä asioista.

Vammaisten oikeuksien turvaamiseksi on laadittu YK:n Vammaissopimus, jossa mainitaan erikseen oikeus yksityisyyteen, kunniaan ja perheenperustamiseen sekä oikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen. Sopimus ei tuo mitään uutta oikeutta, jota ei olisi ollut olemassa jo aiemmin, vaan korostaa olemassa olleiden oikeuksien kuulumista myös vammaisille henkilöille.

Asumispalveluyksikkö on esimerkki yhteisöasumisesta, jossa parhaimmillaan kunkin asukkaan oikeudet pyritään asettamaan niin, että samat oikeudet voidaan taata kaikille, eivätkä oikeudet ainakaan olisi ristiriidassa toisten asukkaiden tai työntekijöiden oikeuksien kanssa. Tämä kuulostaa todella ihanteelliselta! Samassa asumisyksikössä voi kuitenkin asua henkilöitä, jotka haluaisivat liikkua vapaammin ulos ja sisään asumisyksiköstä myös iltaisin. Toisen asukkaan kannalta voi olla hyväkin, että vapaata liikkumista rajoitetaan tarvittavan valvonnan vuoksi. Harva asumispalveluja tarvitseva henkilö on yhteisöasumisen mestari tai edes haluaa olla. Siksi rajoittavia sääntöjä voi olla vaikea hyväksyä. Henkilökunnan tulisi ensisijaisesti edistää asukkaan itsemääräämisoikeutta.

Jos asukas ei ole saanut päättää kotinsa siivouspäivää, onko hänellä velvollisuus siivota tai osallistua siihen asumisyksikön määräämänä päivän?

Oikeuksien vastinparina pidetään velvollisuuksia. Kun nämä kaksi ovat tasapainossa keskenään, pidetään ihmisen toimintaa vastuullisena ja kypsänä. Jos asukas ei ole saanut päättää kotinsa siivouspäivää, onko hänellä velvollisuus siivota tai osallistua siihen asumisyksikön määräämänä päivän? Jos asukas ei ole voinut valita henkilöitä, joilta saa tukea tai apua, niin onko hänellä silti velvollisuus pitää henkilökunnasta? Jos asumisyksikössä tarjottava ruoka on jonkun muun, kuin asukkaiden valitsemaa, tuleeko sitä silti syödä? Voivatko asukkaan oikeudet toteutua, jos joku muu tekee valinnat ja voiko asukkaalta silloin vaatia vastuun kantamista? Jos puolestaan henkilökunta tekee parhaansa täyttääkseen velvoitteensa esimerkiksi asukkaiden turvallisuudesta huolehtimiseksi, voi asukkaan oikeuksien ja työntekijän velvollisuuksien yhteen nivoutuminen olla vaikeaa toteuttaa. 

Asukkaan itsemääräämisoikeus voi mielestäni toimia vain, mikäli hän saa ottaa vastuuta velvollisuuksistaan. Asumisyksiköissä voidaan joutua pohtimaan paljonkin sitä, miten vastuun kantaminen jaetaan työntekijälle ja asukkaalle. Meidän kaikkien kyvyt ja voimavarat ottaa vastuuta vaihtelevat eri ikäkausina ja eri elämäntilanteissa.  Kyvyssä ja halussa kantaa vastuuta on aina myös yksilöiden välisiä eroja. Niin myös asumispalveluita tarvitsevien henkilöiden tuen tarve vastuun kantamiseen on erilainen, henkilökohtainen. Tuen tarve ei saisi kuitenkaan olla este vastuun ottamiselle siinä määrin, kun se on kullekin mahdollista. Työntekijän rooli asukkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi voi olla hyvinkin merkittävä.

Työntekijällä on aina työsuhteen asettamia velvoitteita. Mitä luultavimmin työntekijä on valinnut työpaikkansa ja allekirjoittaessaan työsopimuksen on valmis vastaamaan annetuista velvollisuuksista saadakseen palkkaa. Sen sijaan asumispalveluita käyttävä henkilö voi ani harvoin valita, kenen kanssa allekirjoittaa palvelusopimuksen.

Aspa-säätiön toteuttamien vertaisarviointien mukaan asumispalveluita käyttävät henkilöt eivät usein ole voineet valita asuinpaikkaansa tai sitä, kenen kanssa asuvat.

Aspa-säätiön toteuttamien vertaisarviointien[1] mukaan asumispalveluita käyttävät henkilöt eivät usein ole voineet valita asuinpaikkaansa tai sitä, kenen kanssa asuvat. Tukea tarvitsevan henkilön mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan ovat siis lähtökohtaisesti huonommat kuin esimerkiksi henkilökunnan. Tämän tiedostaminen on yksi edellytys asukkaan oikeuksien toteutumiselle, jotta toteutumista voitaisiin tukea.

Jokainen kaupunki, kunta tai kuntayhtymä ei välttämättä pysty tarjoamaan asumispalveluita tarvitsevalle henkilölle sopivinta mahdollista palvelua. Jos asiakkuutta tietylle palveluntuottajalle ei ole voinut valita, onko silti velvollisuus toimia palveluntuottajan asettamien ehtojen mukaisesti? Esimerkkinä ehdoista voisi olla vierailuajat asumisyksikössä tai lemmikin ottaminen palveluntuottajan tiloihin. Miten asiakkaan tulee käyttäytyä kotonaan saadakseen hyvää palvelua? Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, voiko hän vaihtaa palveluntarjoajaa? Asumispalveluiden yhteydessä tulisi ehdottomasti puhua aina asukkaasta, jolla on tiettyjä oikeuksia (ja velvollisuuksia). Asiakkaalla on yleensä aina mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa niin halutessaan ja mennä esimerkiksi toiseen liikkeeseen. Asukkaan roolissa tilanne on erilainen.

Asiakkaalla on yleensä aina mahdollisuus vaihtaa palveluntarjoajaa niin halutessaan ja mennä esimerkiksi toiseen liikkeeseen. Asukkaan roolissa tilanne on erilainen.

Asukkaan oikeudet eivät synny tai toimi tyhjiössä, vaan niiden rinnalla ovat työntekijän oikeudet. Arjessa voidaan tarvita kompromisseja kun esimerkiksi työntekijän ruokatauko ja asukkaan vessahätä sattuvat samaan ajankohtaan. Kompromissien kohtuullisuus on hyvin tulkinnanvaraista, sillä esimerkiksi klo 22 voi olla kohtuullinen työajan päättymisaika, mutta ei välttämättä aikuisen kotiintuloaika. Lemmikkieläin voi olla asukkaalle hyvin rakas, mutta työntekijällä on samaan aikaan oikeus tehdä töitä altistumatta allergioille. Yhteisöasumiseen kuuluvia kompromisseja on tehtävä harkiten asukkaiden lähtökohdat ja toiveet huomioiden. Asukkaiden oikeudet syntyvät toimintakulttuurissa, jossa oikeudet ja velvollisuudet saadaan henkilökunnan tuella ja asukkaan itsenäisellä toiminnalla asettumaan tasapainoon.

 

[1] Vertaisarviointi on menetelmä kokemusten tutkimiselle, jossa asumispalveluita käyttänyt henkilö haastattelee vertaistaan.
 

Kommentit

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmennetaan lähettäjän olevan ihminen ja vähennetään roskapostia.
20 + 0 =
Ratkaise tämä matematiikan kysymys ja anna vastaus. Esim. 1+3 = 4.