-A A +A

Tekoja enemmän, puhetta vähemmän!

Tekoja enemmän, puhetta vähemmän!

Kuva Tuomas Koskelasta
Jokaisen meistä tulee voida elää itsenäistä elämää, tulla kuulluksi ja otetuksi mukaan. Oma asunto luo perustan itsenäiselle elämälle mutta se ei yksistään riitä. Kolmannen sektorin toimijoiden tullee olla rohkeita uusien asumisen ja osallisuutta edistävien ratkaisujen kehittäjiä.

YK:n vammaissopimus on yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuksista, sen on allekirjoittanut yli 160 osapuolta. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä sen valinnaisen pöytäkirjan ensimmäisten joukossa alkuvuodesta 2007 ja ratifioi sopimuksen kesäkuussa 2016. 

YK:n vammaissopimuksen 19. artikla koskee ihmisten itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisöissä. Artiklan keskiössä ovat vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset oikeudet elää yhteisössä sekä yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet muiden kanssa. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus yhdenvertaisesti muiden kanssa valita asuinpaikkansa,  se, missä ja kenen kanssa he asuvat sekä oikeus saada omia tarpeita vastaavat palvelut elämän tueksi ja osallisuuden edistämiseksi. Tällaisia palveluita ovat mm. asumisen palvelut ja henkilökohtainen apu. Vammaisjärjestöjen yhteinen Ei myytävänä -kansalaisaloite on keskittynyt voimakkaasti juuri 19. artiklan ympärille. Nähtäväksi jää, miten ja mitä eduskunta päättää asian tiimoilta.

Tänä vuonna valmistuneessa YK:n vammaissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joilla vammaissopimuksen täytäntöönpanoa edistetään eri hallinnonaloilla lähivuosina. Toimintaohjelma koostuu 82 toimenpiteestä, joiden toteuttamiseen eri ministeriöt ovat sitoutuneet. Toimenpiteet on kuvattu hyvin yleisellä tasolla ja väkisinkin raporttia lukiessa tulee pohdittua, mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä erityisesti kolmannen sektorin näkökulmasta.

Kolmannen sektorin tulee ehdottomasti jatkaa työtään vammaisten henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien itsenäisen asumisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi työtä laitosasumisen purkamiseksi on vielä paljon edessä. Jotta tämä on mahdollista, sosiaali- ja terveysministeriön tulee ehdottomasti jatkossakin myöntää veikkausvoittovaroista avustuksia apua ja tukea tarvitsevien tukiasuntojen hankintaan. Muuten itsenäistä asumista koskeva tavoite voidaan haudata. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) uudistaa parhaillaan avustusstrategiaansa, minkä yhteydessä tukiasuntojen hankinnan avustamiseen otetaan varmasti kantaa. Uskon, että asiasta päättävät tahot ymmärtävät asian vakavuuden ja ministeriöt pitävät kiinni sitoumuksistaan.

Vaikka oma asunto luo perustan itsenäiselle elämälle, se ei kuitenkaan yksistään riitä. Meidän kolmannen sektorin toimijoiden tullee olla rohkeita uusien asumisen ja osallisuutta edistävien ratkaisujen kehittäjiä. Se tarkoittaa jatkuvaa ihmisten tarpeiden ja mielipiteiden kartoittamista, uusien yhteistyökumppaneiden etsimistä, uusia kumppanuuden muotoja sekä rohkeutta ideoida, kokeilla, epäonnistua ja luopua vanhoista toimintatavoista. Ihminen ja hänen tarpeensa tulee olla kaiken tekemisen keskiössä.

Me Aspa-säätiössä haluamme, että kuka tahansa meistä pystyy elämään itsenäistä elämää. Tämä tarkoittaa mm. omaa kotia, mahdollisuutta harrastaa ja tavata ystäviä, tehdä työtä sekä tulla toimeen taloudellisesti. Tulla otetuksi mukaan ja tulla kuulluksi. Asiakas määrää meillä kaapin paikan. Teemme päivittäin työtä tämän eteen ja haastamme myös muut mukaan.

Kommentit

Markku Örn Ma, 18/06/2018 - 18:16
Hienoa että asukas halutaan mukaan! Useinkaan tämä ei valitettavasti toteudu. ASPA on hyvällä tiellä toivottavasti konkretia toteutuu, eikä vaan tule puhetta.....

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmennetaan lähettäjän olevan ihminen ja vähennetään roskapostia.
17 + 0 =
Ratkaise tämä matematiikan kysymys ja anna vastaus. Esim. 1+3 = 4.