Kuullaanko asuntokeskustelussa asukkaiden ääntä ja näkemystä? | Aspa
-A A +A

Kuullaanko asuntokeskustelussa asukkaiden ääntä ja näkemystä?

Kuullaanko asuntokeskustelussa asukkaiden ääntä ja näkemystä?

Kuvassa Aija Tasa
RAKLIn asunnot -toimialasta vastaava johtaja Aija Tasa vastaa.

Asuminen on yksi kestoaiheita tällä hetkellä julkisessa keskustelussa. Puhetta riittää niin asumisen kohtuuhintaisuudesta, rakentamisen kustannuksista ja siitä, tehdäänkö asukkaiden kysyntää ja toiveita vastaavia asuntoja ja asumisratkaisuja. Tänä syksynä keskustelu on käynyt erityisen vilkkaana asuntojen kokojen osalta eli tuottavatko markkinat tällä hetkellä liikaa yksiöitä ja liian pieniä asuntoja.  Samalla on nostettu huolenaiheeksi, miten käy asumisen laadun ja asumisväljyyden, kun asuntojen etuliitteeksi on tullut mini? Keskustelua myös valitettavasti leimaa usein ylilyönnit niin suuntaan kuin toiseen. Ja tyypillistä on, että näissä keskusteluissa unohtuu se tärkein eli asukkaan ääni.  

Fakta on, että kaupungistuminen ja vilkas muuttoliike jatkuvat ja tulevat lisäämään asuntojen tarvetta kasvukeskuksissa sekä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toisaalta muuttotappioalueilla asuntojen arvot ovat osittain romahtaneet ja asuntomarkkinat polarisoituneet voimakkaasti, mikä vaikuttaa muuttohalukkuuteen.

Ydinkysymys onkin, miten luomme edellytyksiä kestävälle kaupunkikehitykselle, jossa asukkaille on tarjolla heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavia koteja ja asumisen ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin. Ja miten yhdyskuntien rakenne tukee työpaikkojen, asuntojen ja palvelujen sijoittumista?

Keskustelun painopistettä tulisikin jatkossa siirtää asuntojen kappalemäärien ja koon sijaan entistä enemmän asumisen laatuun ja asumiseen liittyviin palveluihin. Tällöin tarkastelua tulee laajentaa asunnosta kortteliin, siitä asuinalueeseen ja koko lähiympäristöön. Tulevaisuudessa yleistyvät digitaaliset ratkaisut osaltaan mahdollistavat palveluiden parempaa saatavuutta ja koko ajan yleistyvää jakamistaloutta - asunnoista ja kiinteistöistä tulee digitaalisia palvelualustoja.

Keskustelun painopistettä tulisikin jatkossa siirtää asuntojen kappalemäärien ja koon sijaan entistä enemmän asumisen laatuun ja asumiseen liittyviin palveluihin.

Mahdollisuuksia asumisen kehittämiseen on valtavasti. Meillä on hyviä esimerkkejä, miten samaan korttelikokonaisuuteen on yhdistetty eri sukupolvien asumista tai miten on saatu aikaan yhteisöllisyyttä aidosti tukevia asumisratkaisuja. Näissä hankkeissa asukkaat ovat olleet tiiviisti mukana konseptien kehittämisestä lähtien. Tärkeää onkin, että luomme edellytyksiä erilaisille kokeiluille ja innovaatioille, emmekä liiallisella sääntelyllä ja ohjauksella torppaa näitä.

Me RAKLIssa olemme olleet tänä syksynä mukana Lahden Ranta-Kartanon alueen kehittämisessä, jossa alueella sijaitsevaan kortteliin tulee asumista eri ikäpolville, erilaisiin tarpeisiin ja eri hallintamuodoilla. Alueelle on suunnitteilla myös hotelli ja kylpylä. Tavoitteena on aikaansaada kohtaamisia, yhteisöllisyyttä, mutta myös yksityisyyttä sitä kaipaaville. Ennen kaikkea tavoitteena on luoda hyvää elämää.

Tulevaisuudessa ihmisten erilaistuvat tarpeet haastavat toimijoita tarjoamaan entistä monimuotoisempaa asumista. Enää nuorten ja vähän varttuneempienkaan unelma ei ole välttämättä omakotitalo järven rannalla. Pelkän asunnon sijasta asukkaat vuokraavat ja ostavat asumista siihen liittyvine palvelukokonaisuuksineen. Siirrytään siis seinistä sisältöihin. Olennaista tässä kehityksessä on, että asiakaskokemus ja käyttäjälähtöisyys nostetaan keskiöön. Jotta asukkaiden toiveista ja niiden muuttumisesta saadaan tutkittua tietoa, RAKLI jäsenineen ja yhteistyökumppaneineen toteuttaa parhaillaan asumispreferenssitutkimusta. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kaupunkiseuduilla asuvien henkilöiden ja kotitalouksien asumispreferensseistä ja -valinnoista sekä tunnistaa erilaisia asukasprofiileita näiden arvostusten perusteella. Uskon, että tämä tutkimus antaa arvokasta tietoa tulevaisuuden asumistoiveista.

Tulevaisuudessa ihmisten erilaistuvat tarpeet haastavat toimijoita tarjoamaan entistä monimuotoisempaa asumista.

Mahdollistaaksemme edellytyksiä hyvälle asumiselle on myös olennaista, että asuntopolitiikka on ennustettavaa ja pitkäjänteistä. Kannatammekin ajatusta kokonaisvaltaisesta ja tavoitteellisesta kahdeksan vuoden asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta. Osana asuntopoliittista ohjelmaa tulisi myös pohtia valtiovallan roolia asumisen kehittämisessä. Miten asumisen tukijärjestelmä sekä valtiovallan ja kaupunkien toimet edistävät asumisen muuttumista ja kehittämistä? Työnsarkaa riittää ja me RAKLIssa olemme valmiit tähän keskusteluun ja asumisen kehittämiseen asukkaan ääni edellä.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmennetaan lähettäjän olevan ihminen ja vähennetään roskapostia.
7 + 1 =
Ratkaise tämä matematiikan kysymys ja anna vastaus. Esim. 1+3 = 4.