Tulevaisuudessa ihmiset, tavarat ja palvelut liikkuvat yhä enemmän itsestään. Teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia joustavaan ja yksilölliseen arkeen kaupungissa.
Monet asiat vaikuttavat siihen, miten kaupunkiympäristö muuttuu. Ilmastonmuutos näkyy elinympäristössämme eri tavoin. Joissain kaupungeissa tulvii, toiset ovat myrskyn runtelemia, yhä useampi kärvistelee helteen kanssa. Kaupunkien väestömäärät lisääntyvät globaalisti, kun maaseuduilta muutetaan työn ja palveluiden perässä isompiin keskuksiin. Näihin olennaisesti linkittyy, kuinka pystymme ruokkimaan kasvavia kaupunkilaismassoja, tarjoamaan energian asuntojen lämmitykseen ja käytettävään sähköön, tai liikuttamaan ihmisiä sujuvasti.
Teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ratkaista kaupungistumisen ongelmia siten, että arki olisi muutoksista huolimatta mukavaa ja vaivatonta.
Teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ratkaista kaupungistumisen ongelmia siten, että arki olisi muutoksista huolimatta mukavaa ja vaivatonta. On hyvä pohtia, millaista kaupunkiasuminen tulevaisuudessa mahdollisesti on ja kuinka nämä muutokset vaikuttavat arkeemme.
Mennäkö, tullako vai pysyä paikallaan?
Eri maissa ja kulttuureissa keskivertokodin koko vaihtelee. Tasaisesti meilläkin keskustellaan riittävästä asuinneliöiden määrästä. Niin maailmalla, kuin Suomessakin, voi nähdä erilaisia konsepteja hyvin pienistä minikodeista, jotka edustavat loppuunsa hiottuja kompakteja asumisen ratkaisuja. Japanissa on kuuluisat kapselihotellit, jossa väsynyt matkamies mahtuu juuri ja juuri lepäämään.
Suurissa megakaupungeissa minikoteihin voi olla ihan käytännön syy, sillä väestö kasvaa ja tilanpuute vaivaa. Mikä on se absoluuttinen asuinneliöiden minimi, minkä asukas tarvitsee, etenkin tällaisena ’konmarittamisen’ aikana, jossa kaikki ylimääräinen tavara raivataan pois elämästä?
Miettiessä tilantarvetta, tai kodin roolia, on hyvä huomioida, miten muut elämisen osa-alueet kehittyvät kaupungissa ja kuinka elämäänsä haluaa toteuttaa. Tarvitseeko kodin olla tilava, jos suurin osa elämästä vietetään kodin ulkopuolella? Toisaalta taas yhä enemmän palveluita saa tilattua suoraan kotiin ja läheisestä elinympäristöstä saa kaiken tarvitseman, jolloin kotona vietetyn ajan määrä saattaa kasvaa. Kaupungistumisen myötä tarvitaan erilaisia tilaratkaisuja erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin.
Liikkumisen automaation vaikutus arkeen
Koko liikkumisen kenttä on tällä hetkellä muutoksessa itsestään ajavien kuljettimien myötä. Erilaisia kuljetuksia voidaan hoitaa automaattisesti joko robottikärryillä tai miehittämättömillä pienillä ilma-aluksilla, droneilla. Japanilainen kauppaketju Muji julkisti juuri tuovansa Suomeen itsestäänajavat autot, jotka kestävät kylmiä talviolosuhteitakin.
Sen lisäksi, että lähitulevaisuudessa on yhä yleisempää liikutella tavaroita tai ihmisiä itsestään, usealla meistä on jo nyt mahdollisuus liikkua avusteisesti. Markkinoilta on saatavilla opastavia kenkiä tai pyörän ohjaustankoja, jotka värisevät kulkuohjeita siitä kumpaan suuntaan tulisi kääntyä. Ensi vuonna autolle voi myös puhua, pyytää sen esimerkiksi viemään kotiin, jolloin auto ottaa ohjat ja opastaa perille.
Erilaiset kuljettimet tulevat olemaan yhä tutumpi näky katukuvassa, oli kyseessä sitten hoverboardit, potkulaudat tai muut sähköiset kuljettimet. Pariisissa lanseerattiin tänä vuonna kaikkien saatavilla oleva kaupunkipyörien tapainen sähköpotkulautapalvelu Lime. Myös taksipalvelu Uber on lisäämässä kuljetuksiin mahdollisuuden käyttää sähköisiä potkulautoja.
Mitä teemme sillä ajalla mikä vapautuu liikkumisesta, kun meidän ei tarvitse ajaa ja ohjata? Kulutammeko viihdettä, käytämmekö ajan opiskeluun tai työntekoon, vai shoppailemmeko?
Volvon uusi konseptiauto laittaa matkustajan pitkäkseen, jolloin matkustaminen sujuu kuin ykkösluokan pitkänmatkan lennolla. Kaliforniassa on bussi, joka kulkee yön yli San Franciscosta Los Angelesiin ja matkustajat voivat nukkua omissa looseissaan matkan ajan. Voidaan miettiä, että onko tällöin kyseessä hotelli- vai kuljetuspalvelu.
Mitä teemme sillä ajalla mikä vapautuu liikkumisesta, kun meidän ei tarvitse ajaa ja ohjata? Kulutammeko viihdettä, käytämmekö ajan opiskeluun tai työntekoon, vai shoppailemmeko?
Myös tankkaaminen nykyisessä muodossaan saattaa olla taaksejäänyttä elämää, tosin sähköautojen latauksesta on monia versioita. Mitä teemme, jos kuljetinta täytyy ladata useampi tunti, onnistuuko pikalataus vai vaihdetaanko vain akku? Voi olla, että saamme virran autoon aurinkoteistä, missä aurinko lataa energiaa tiehen ja auto latautuu siitä ajaessaan. Virtaa voidaan myös kuljetella tarvittaviin paikkoihin esimerkiksi joukkoliikenteen avulla, jolloin bussi toimii liikkuvana energiavarastona. Auton voi ehkä ladata myös oman kodin seinästä. Joskus tarve voi olla myös toisinpäin – ladata koti autosta.
Palvelut kulkevat kotiin
On mielenkiintoista seurata, miten erilaiset liikkumisen brändit tulevat asumisen alueelle ja kuinka arjenaskareet ja liikkuminen sulautuvat eri tavoin yhteen. Autobrändi Mini, tutkii pienissä konseptiasunnoissaan Kiinassa, kuinka arki jakautuu kodin ja liikkumisen välillä ja kuinka ne saumattomasti liittyvät yhteen. Huonekaluvalmistaja Ikea puolestaan tekee yhteistyötä autonvalmistaja Renaultin kanssa helpottaakseen kodin tavaravirtojen liikuttamista.
Nissan on vienyt liikkumisen konseptin astetta pidemmälle ja luonut itsestään parkkeeraavat tohvelit. He testaavat ja kehittävät näillä itsestään ajavien autojen ajoalgoritmia. Tämän myötä myös mahdollinen eteisen kenkäkaaos on taaksejäänyttä elämää.
Volvon ja internetkauppajätti Amazonin yhteistyö on mahdollistanut, että tilatut tuotteet voi tuoda suoraan tilaajan autoon. Palvelu toimii siten, että tavarantuoja tunnistaa, missä tilaajan auto on ja laittaa ostokset suoraan takakonttiin. Automerkki Jaguarilla voi hoitaa ostokset ohjauspyörän takaa. Konelaudassa on sovellus, joka on yhteyksissä esimerkiksi huoltoasemaan. Shanghaissa kauppa-auton saa tilattua Uberin tavoin puhelimen sovelluksella, jolloin miehittämätön itsestään ajava kauppa-auto saapuu kotiovelle.
Nykyään monenlaisia muita tuttuja arkea helpottavia palveluja on tilattavissa suoraan kotiin.
Nykyään monenlaisia muita tuttuja arkea helpottavia palveluja on tilattavissa suoraan kotiin. Niin kaupassa käymisen kuin ’mitä tänään ruuaksi’ -pohtimisen voi hoitaa erilaisilla ruoka- ja ateriapalveluilla, jotka ovat tulleet tutuiksi yhä useammalle kaupunkilaiselle. Sosiaalinen media pursuaa mainoksia erilaisista liikuntapalveluiden mainoksista, joita voi suoraan ’striimata’ netin yli olohuoneeseen. Myös terapian tai lääkärikäynnin voi hoitaa etäyhteyksien päästä. San Franciscossa saa jopa tilattua koiranulkoiluttajan Uberin tavoin. Jos nikkarointi kiinnostaa, harrastustila voi kurvata alaovelle bussin muodossa, kuten Techshop-merkkisen brändin työpaja.
Kun liikenteessä sukkuloi ihmisten, robottien, autojen ja kuljetuspalvelujen joukot, voi kaupunki ruuhkautua helposti. Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa, iso kiinalainen internetkauppias Alibaba on kehittänyt omaa tekoälyllä toimivaa ’City Brain’ ohjelmistoa ohjaamaan ruuhkautuvaa kaupunkiliikkumista. Muutoinkin liikenteen digitalisoituminen on nähtävissä erilaisissa konsepteissa, joissa esimerkiksi tienristeys reagoi jalankulkijoihin, säähän ja autojen määrään. Meille kaupunkilaisille tällaiset ratkaisut näyttäytyvät miellyttävimpinä liikkumisen kokemuksina.
Omaehtoista kulkemista edustaa myös ranskalainen ’Bonjour’-herätyskello, joka katsoo sään, liikenteen ja kalenterin ja herättää juuri oikeaan aikaan. Tähän varmasti saa tulevaisuudessa liitettyä oman biometriikan, joka lisää optimaalista heräämismukavuutta ottaen huomioon kaikki erilaiset hyvinvoinnin barometrit.
Liikuntarajoitteiset edelläkävijöinä tulevaisuuden liikkumisessa?
Maailmalla on monenlaisia liikkumisen konsepteja tarjolla. Liikkuminen ei ole enää vain paikasta A paikkaan B siirtymistä, vaan liikkuminen lomittuu arkeen eri tavoin. Joskus jopa siinä määrin, että on vaikeaa vetää raja tai luokitella, onko kyseessä liikkumisen palvelu, kaupanala, tai vaikka majoituspalvelu. Kaikkea ei ole enää pakko tehdä yhden mallin mukaisesti ja massoille sopivaksi. Joustavuus ja yksilöllisyys mahdollistuvat aivan uusilla tavoilla.
Liikkuminen ei ole enää vain paikasta A paikkaan B siirtymistä, vaan liikkuminen lomittuu arkeen eri tavoin.
Kaiken tämän liikkumisen monimuotoistumisen myötä voisi ajatella, että ihmiset joilla on jokin liikkumisen rajoite tai apuväline liikkumisen tueksi toimivat suunnannäyttäjinä, joilta ammentaa käyttökokemuksia erilaisista arjen tilanteista ja tarpeista liittyen liikkumiseen. Ehkä myös he voisivat toimia opastajina muille siinä, kuinka liikkumisen monimuotoisuus otetaan käyttöön.
Uusien palveluiden myötä arjen rytmitys ja tavat tulevat muuttumaan yhä yksilöllisemmiksi kaikille. Liikuntarajoitteisten ihmisten ei tarvitse kokea jäävänsä paitsi, vaan arkea voi elää monimuotoisesti ja ennen kaikkea omannäköisesti ja omaehtoisesti.
Virpi Vaittinen
Design Strategist
Futurice Oy
Artikkeli on julkaistu alunperin Suuntaaja-verkkolehdessä 3/2018.
