Aspa-säätiön 30-vuotinen matka kertoo rohkeudesta muuttaa yhteiskuntaa askel kerrallaan. Säätiö syntyi aikana, jolloin vammaisten ihmisten asumisen ratkaisut olivat kaukana nykypäivän ihmisoikeusperustaisesta ajattelusta. Kolmen vuosikymmenen aikana Aspa on kasvanut, uudistunut ja kulkenut määrätietoisesti kohti tavoitetta mahdollistaa jokaiselle itsenäisen ja omannäköisen elämän.
30 vuotta sitten 13 maan suurimpiin kuulunutta vammais- ja mielenterveysalan järjestöä yhdistivät voimansa ja päättivät perustaa säätiön, jonka tehtävänä oli tukea vammaisten ihmisten itsenäistä asumista. Nimeksi päätettiin Asumispalvelusäätiö ASPA.
Tuolloin edettiin aikaa, jolloin monet vammaiset ihmiset asuivat laitoksissa. Käsitys heidän ihmisoikeuksistaan oli hyvin erilainen kuin tänä päivänä. Säätiön perustajien edustamat kohderyhmät ja jäsenet tarvitsivat sekä asuntoja että tukea itsenäiseen asumiseen.
Sen enempää yksittäisiä ihmisiä tai heidän rooliaan Aspan historiassa korostamatta on selvää, että ilman sen aikaisten Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Helena Hiilan sekä Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Jussi Särkelän panosta ei Asumispalvelusäätiö ASPAa olisi perustettu. Tarinoissa ja aikalaiskertomuksissa Helenaa ja Jussia on kutsuttu leikkisästi Aspan äidiksi ja isäksi.
Koteja, hankkeita ja asumisen palveluja
Aspan toiminnan keskiössä on alusta alkaen ollut asuntojen hankinta ja tarjoaminen eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiölle on myönnetty asuntojen hankintaan ja rakennuttamiseen RAY-, STEA- ja ARA-avustuksia, minkä lisäksi asuntojen hankintaa on rahoitettu palvelutoiminnan tuotoin sekä lainarahoituksella. Asumispalvelutoiminnan lisäksi erilaiset kehittämishankkeet ovat olleet keskeinen osa toimintaa aina säätiön perustamisesta asti.
Vuonna 2005 säätiö eriytti asumispalvelutoiminnan omaan yhtiöönsä ja perusti sitä varten Aspa Palvelut Oy:n. Vuonna 2015 säätiön nimi vaihdettiin Aspa-säätiöksi. Tänä päivänä Aspa-konserniin kuuluu Aspa-säätiön lisäksi sen kokonaan omistamat yhtiöt Aspa Palvelut Oy (Tavana) ja Aspa Asiantuntijapalvelut Oy. Aspa-säätiö ja sen tytäryhtiöt ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, mikä tarkoittaa, että liiketoimintamme tuotto käytetään perustehtävämme toteuttamiseen.
Merkittäviä edistysaskeleita kohti inhimillisempää asumista
Vuosien saatossa Aspalla on ollut merkittävä rooli esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten laitosasumisen purussa sekä uusien asumispalvelukonseptien kehittämisessä, joista mainittakoon niin sanottu ”kahden oven malli”.
Ilman säätiön perustajien rohkeaa otetta, rahoittajia, yhteistyökumppaneita, osaavaa henkilöstöä sekä yhteistyötä asukkaiden, toimintaan osallistuvien sekä omaisten ja läheisten kanssa asiat olisivat jääneet tekemättä. Kiitos teille kaikille!
Toimintaympäristön nopeat muutokset haastavat
Toimintaympäristössä jo tapahtuneet ja vielä ennakoimattomat muutokset haastavat Aspaa ja kaikkia sote-sektorin toimijoita. Lista olisi pitkä, mutta mainittakoon muuttoliike kasvukeskuksiin, digitalisaatio, ilmastonmuutos, rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden heilahdukset, sodat Euroopassa ja sen lähialueilla, Suomen julkisen talouden tilanne ja sopeuttamistarpeet sekä hyvinvointialueiden toimintojen käynnistyminen.
Kaikkien näiden muutosten keskellä arjessaan apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kyky ja mahdollisuudet selviytyä arjessa ovat heikentyneet ja epätoivon tunne on valitettavan monelle todellisuutta.
Tulevaisuus vaatii rohkeutta uudistua
Olemme juuri uudistaneet brändimme ja nyt käynnistämme parhaillaan prosessia, jonka aikana päivitämme lähitulevaisuuden strategiset valintamme. Työ ei ole helppo, kun pohdimme, miten menestymme ja toteutamme perustehtäväämme sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Mikä on riittävän pitkä aikajänne tässä tarkastelussa? Perspektiiviä tähän sain opintomatkalla Kanadassa, kun aiheena olivat maakaupat alkuperäiskansojen kanssa. Aikajänne näissä keskusteluissa oli kolme sukupolvea, karkeasti noin 250 vuotta.
Meillä Aspa-säätiössä tämä pidempi aikajänne voisi olla vaikka seuraavat 30 vuotta. Tarvitsemme tähän ennakkoluulototonta ja rohkeaa ajattelua, uskallusta luopua aikansa eläneistä toimintamalleista, kokeilla ja epäonnistua, uteliaisuutta ja kykyä kuunnella sekä pelata omien vahvuuksien kautta, mutta samalla valittuja heikkouksia kehittäen.
Näkymän siitä, millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa, tulee olla kirkas. Miten voimme tarjota entistä paremmin oman osaamisemme apua ja tukea tarvitsevien ihmisten ja yhteiskunnan käyttöön? Kerro ajatuksesi meille ja ole rohkeasti yhteydessä. Tavallinen arki ei ole kaikille itsestäänselvyys.
