Miten psykoosiin menneen henkilön kanssa kannattaa toimia?
Yhteiskunnastamme löytyy äitejä, isiä, huoltajia, siskoja, veljiä, isovanhempia, ystäviä, lapsia sekä naapureita, joiden tehtäväksi jää auttaa psykoottisesti oireileva läheinen hoidon piiriin. Otsikoissa on tällä hetkellä myös paljon erityisesti ”peukun” eli alfa-PVP:n käyttäjien psykoottisia haasteita. Alfa-PVP on keskushermostoon vaikuttava stimulantti ja huumausaine.
Asumisen haasteissa psykoosi esiintyy vahvasti. Kun ihminen voi huonosti, voimat ovat vähissä ja toiminnanohjaus kärsii. Esimerkiksi kyky vuokran maksamiseen saattaa horjua ja asunto voi muuttua siivottomaksi. Psykoosi vie kognitiivisia kykyjä alaspäin. Pahimmillaan naapuruussuhteet menevät huonoiksi tai asunto rikotaan, koska ihminen ei ole psykoosissa oma itsensä.
Mitä jos psykoosioireisiin ei saa neuvoa tai hoitoa? Tämä viesti tulee nyt vahvasti esille useissa läheisten ja asiakkaiden kertomuksissa, sekä esimerkiksi tuetussa asumisessa työskentelevien ammattilaisten suusta. Huolestuttavaa on, että sairaalapaikkoja on viime vuosina ajettu alas kovaa vauhtia. Myös mielenterveyspalveluista on leikattu ja tärkeiden mielenterveystoimijoiden rahoituksista leikataan yhä, mutta mitään ei tule tilalle.
”Pelkään aina, menetänkö tämän ihmisen tällä kertaa lopullisesti. Kun hän ei ole yhtään oma itsensä.” – Läheinen
Mitä psykoosi tarkoittaa?
Yleisesti sen ajatellaan olevan merkki vakavasta ja elinikäisestä sairaudesta. Voisimmeko nähdä psykoosin ja sen kokevan ihmisen toisin? (Seikkula 2024). Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on häiriintynyt. Se voi olla sairauden aiheuttama, muu määrittelemätön psykoositila tai päihteiden aiheuttama psykoositila. Usein taustalla on trauma, joka on tukahdutettu mielestä tai mielenterveyshäiriö. Psykoottinen käytös on merkki toimivasta mielestä ja on psykologinen mielen keino vastata vaikeaan stressitilanteeseen. (Seikkula 2024). Psykoottinen käytös saattaa tuntua ympärillä olevien mielestä pelottavalta ja oudolta. Kuitenkin psykoottinen ihminen on todennäköisemmin rikosten uhri kuin tekijä.
Psykoottisissa oireissaan asiakas puhuu jostakin todella tapahtuneesta, jolle ei ole vielä muita sanoja. Psykoottinen käyttäytyminen ei ole sairauden oire, se on ruumiillisen mielen strategia selvitä hengissä oudoista kokemuksista. (Seikkula 2024). Usein psykoosissa oleva saattaa kuulla, haistaa tai nähdä asioita, joita muut eivät koe. Henkilö saattaa luulla, että häntä seurataan tai tarkkaillaan. Osa saattaa huitoa tai rikkoa esimerkiksi heijastavia pintoja (ikkunat, peilit, elektroniikan näytöt). Läheinen tai oma tukihenkilö on usein se, joka ensimmäisenä huomaa käyttäytymisen muutoksen. Psykoosissa ihminen saattaa myös olla hetkittäin oma normaali itsensä. Eettinen ristiriita tuo myös oman haasteensa, pettääkö läheisen tai asiakkaan luottamuksen yrittäessään saada henkilön tahdonvastaiseen hoitoon?
Erityisesti tilanteet, joissa läheinen tai tukihenkilö on soittanut hätäkeskuksen paikalle ja tilanne päättyy niin, etteivät he ota sairastunutta hoitoon, nakertaa keskinäistä luottamusta ja saattaa pahentaa psykoottista oireilua. Yleiseen käytäntöön kuuluu, että poliisi tulee ensihoidon kanssa tarkistamaan potilaan kuntoa. Käytäntö voi tuntua nöyryyttävältä ja pelottavalta. Kynnys avun pyytämiselle voi olla päihteiden käyttäjillä suuri, koska virkavaltaa vältellään viimeiseen asti. Kuitenkin suosittelemme ehdottomasti avun piiriin hakeutumista.
Mistä päihteiden aiheuttama psykoosi saattaa johtua?
Jos henkilöllä on valmiiksi mielenterveyshaasteita tai esimerkiksi kompleksinen lapsuuden trauma, traumaperäinen stressireaktio, herkkyys ahdistukselle tai dissosiaatiolle tai psyykkinen kuormitus valmiiksi korkealla, stimulanttihuumeiden käyttö voi aktivoida psykoosin. Stimulantit usein heikentävät unta ja lisäävät ahdistusta. Tästä voi seurata esimerkiksi vainoharhaisuutta, aggressiivisuutta tai hallitsematonta tunnetilaa. Stimulantit nostavat dopamiini- ja noradrenaliinitasoja, jotka voivat virittää elimistön “taistele tai pakene” -tilaan. Tämä yhdistettynä väsymykseen ja ylivireystilaan voi tehdä mielestä alttiimman tunkeileville traumamuistoille ja dissosiaatiolle. Stimulantit laukaisevat dissosiatiivisia tai traumaperäisiä kokemuksia, kuten takaumia tai tunteiden turtumista.
Miten toimia psykoosiin menneen henkilön kanssa?
Näin kannattaa toimia, jos läheinen on mennyt psykoosiin:
- Ilmaise huolesi ja yritä saada läheinen ottamaan lääkkeet, jos hänelle on määrätty sellaiset psykoosin tai unettomuuden hoitoon. Nesteytys, syöminen ja nukkuminen ovat tärkeitä!
- Jos tämä ei auta tai lääkkeitä ei ole, kannusta hakemaan apua. Voit tarjoutua mukaan puheluun tai vastaanotolle.
- Mikäli henkilö on vaaraksi itselleen tai muille pyydä apua hätäkeskuksesta tai päivystyksestä.
- Pidä huoli itsestäsi ja mikäli läheisesi oireet tai harhaluulot kohdistuvat sinuun, älä ota niitä henkilökohtaisesti. Ne ovat osa sairautta.
- Älä lähde harhamaailmaan mukaan, mutta älä myöskään kiellä asioita, koska sairastuneelle ne asiat tuntuvat todelta.
- Käyttäydy rauhallisesti, neutraalisti ja kuuntele. Suojaa ja turvaa itsesi, jos käytös on uhkaavaa.
Voit olla yhteydessä myös Asumisen ajokortin työntekijöihin, mikäli sinulle herää kysymyksiä asumiseen tai teemaan liittyen.
Kokemustoimija, Asumisen ajokortti
Teija Hietikko, vastaava erityisasiantuntija, Asumisen ajokortti
Lähteet
Seikkula, Jaakko (2024): Psykoosien parempi hoito
