Digiloikkarit-toiminta vahvisti digitaitoja ja digirohkeutta
Digiloikkarit-toiminnassa (2022-2024) vahvistettiin arkeensa tukea tarvitsevien ihmisten digitaitoja ja rohkeutta toimia digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Toiminta oli suunnattu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä eri tavoin vammaisille ihmisille. Toimintaa rahoitti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Digiloikkareita edelsivät Arjen koodit– ja Digi Haltuun! -hankkeet, joissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä hyödynnettiin ja vietiin eteenpäin. Tavoitteena oli jatkaa työtä digiosallisuuden vahvistamiseksi.
Digitaidot ovat nyky-yhteiskunnassa tärkeitä kansalaistaitoja. Niitä tarvitaan virallisten asioiden hoitamisen lisäksi monissa arjen tilanteissa, kuten yhteydenpidossa, ajanvarauksissa, liikkumisessa, harrastuksiin ilmoittautumisessa ja vapaa-ajan palvelujen käyttämisessä.
Digiloikkareissa ihmisiä rohkaistiin digin pariin käytännönläheisesti. Tavoitteena ei ollut oppia kaikkea, vaan harjoitella juuri niitä taitoja, joista osallistujalle oli hyötyä omassa arjessaan.
Digiloikkarit-toiminta päättyi vuonna 2024, mutta työ digiosallisuuden vahvistamiseksi jatkuu Mielekäs digi -toiminnassa.
Digiä yhdessä kokeillen
Digiloikkarit toimi Porissa, Tampereella, Joensuussa, Turussa ja Uudellamaalla. Kolmen toimintavuoden aikana tavoitimme yli 2 000 asiakasta. Osallistuneista yli 90 prosenttia kertoi digitaitojensa parantuneen sekä rohkeutensa käyttää digilaitteita ja -sovelluksia kasvaneen.
Digirohkeutta vahvistettiin muun muassa seuraavasti:
- Yksilöopastukset: Vapaaehtoiset digikaverit tarjosivat henkilökohtaista digiopastusta sekä ennalta sovitusti että päivystysluonteisesti. Opastuksissa lähdettiin liikkeelle osallistujan omista kysymyksistä ja tarpeista.
- Tapahtumat: Kertaluontoisissa tapahtumissa osallistujat pääsivät kokeilemaan digilaitteita ja -sovelluksia rennosti ja turvallisesti.
- Digiryhmät: Ryhmissä digitaitoja harjoiteltiin osallistujien taitotason ja toiveiden mukaan. Ryhmissä hyödynnettiin muun muassa Kuuloliiton Digitaidot-peliä sekä Ylen Digitreenit-sivustoa.
- Digikurssit: Kursseilla keskityttiin pitkäjänteisemmin tietyn digitaidon, kuten videokuvaamisen tai kuvankäsittelyn, harjoitteluun.
- Mielekäs digi -ryhmät ja verkkotapahtumat: Aspa-säätiön Mielekäs-toiminnan kanssa toteutetuissa Mielekäs digi -ryhmissä harjoiteltiin erityisesti vapaa-ajalla tarvittavia digitaitoja. Ryhmät oli suunnattu vaikeavammaisille henkilöille, joilla ei ollut lainkaan digitaitoja.
- Mielekäs digi -virtuaalimatkat ja verkkotapahtumat. Yhteistyössä Mielekäs-toiminnan kanssa järjestettiin myös virtuaalimatkoja ja verkkotapahtumia, joissa päivätoimintojen ja asumispalvelujen asiakkaat pääsivät osallistumaan verkon välityksellä esimerkiksi matkoille eri puolille maailmaa, kirjailijavierailuihin ja musiikkiesityksiin. Tavoitteena oli tuoda verkossa tapahtuvaa toimintaa myös heille, joille digilaitteiden itsenäinen käyttö ei ollut mahdollista.
- Laitekokeilut ja laitteiden lainaus: Ryhmissä, tapahtumissa ja opastuksissa osallistujilla oli mahdollisuus lainata digilaitteita ja kokeilla itselle uusia laitteita. Laitelainaus tuki digitaitojen harjoittelua erityisesti silloin, kun omaa laitetta ei ollut mahdollista hankkia. Kolmen vuoden aikana laitteita lainattiin yli 600 kertaa.
Digikaverilta tukea digipulmiin
Digiloikkarit-toiminnassa digikavereilla oli tärkeä rooli. Digikaveri on vapaaehtoinen vertainen, joka auttaa opastaa digiasioissa.
Vertaisuus madaltaa kynnystä pyytää apua. Digikaveria on helppo lähestyä, ja kysymyksiä saa esittää omaan tahtiin ilman pelkoa siitä, että jotakin olisi pitänyt osata jo valmiiksi. Monimutkaisetkin digiasiat avautuvat usein paremmin, kun niitä selitetään selkeällä arkikielellä ammattilaisen ”digijargonin” sijaan.
Digikaveritoiminnan tavoitteena oli tarjota saavutettavaa ja kynnyksetöntä digitukea siellä, missä kohderyhmään kuuluvat ihmiset muutenkin olivat. Tukea tarjottiin muun muassa avoimissa kohtaamispaikoissa, asumisyksiköissä ja päiväaikaisessa toiminnassa. Joissakin tilanteissa opastusta annettiin myös etänä verkon välityksellä tai puhelimitse.
Kolmen vuoden aikana toimintaan osallistui yhteensä 82 digikaveria.
Digikaverina toimiminen antoi taitoja ja voimavaroja
Kaikki digikaverit koulutettiin tehtävään. Valmennuksessa hyödynnettiin Digi Haltuun! -hankkeessa kehitettyä digikaverivalmennuksen mallia, jota muokattiin vastaamaan paremmin Digiloikkarit-toiminnan kohderyhmien tarpeita.
Digikavereille järjestettiin myös jatkokoulutuksia opastamiseen ja digitaitoihin liittyen. Koulutusten aiheet nousivat digikavereiden omista toiveista ja tarpeista. Samalla vahvistettiin taitoja, joista oli hyötyä myös opinnoissa, työelämässä ja omassa arjessa.
Toiminnassa kuvattiin yhdessä digikavereiden kanssa digikaveritoiminnan portaittainen malli, jossa jokainen pystyi etenemään omien voimavarojensa ja kiinnostuksensa mukaan osallistujasta aktiiviseksi toimijaksi. Taitojen karttuessa digikaverit pääsivät hyödyntämään osaamistaan monenlaisissa tehtävissä, kuten uusien digikavereiden valmentamisessa, digiryhmien ohjaamisessa, tapahtumien järjestämisessä, opastusmateriaalien laatimisessa, kokemuspuheenvuoroissa, blogitekstien kirjoittamisessa, paikallisen digitoiminnan koordinoinnissa ja toiminnan kehittämisessä.
Digikavereille järjestettiin myös yhteisöllistä toimintaa sekä etänä että kasvokkain. Tapaamisissa oli mahdollista vaihtaa kokemuksia, saada tukea muilta digikavereilta ja verkostoitua.
Toimintaan osallistuneet kuvasivat digikaverina toimimisen antaneen voimavaroja ja vahvistaneen taitoja, joista oli hyötyä myös muualla elämässä. Digikaveriporukkaan kuuluminen ja muiden auttaminen olivat monelle merkityksellisiä kokemuksia. Ne vahvistivat osallisuuden tunnetta ja luottamusta omaan osaamiseen.
Digikaveritoiminta koettiin tärkeänä ja merkityksellisenä. Sen kuvattiin antaneen syyn nousta sängystä ja lähteä kotoa sekä tarjonneen uusia kokemuksia, taitoja ja mahdollisuuksia.
Ammattilaiset digiosallisuuden mahdollistajina
Digiloikkarit-toiminnassa vahvistettiin myös ammattilaisten mahdollisuuksia tukea asiakkaiden digitaitoja osana arjen tukipalveluita.
Ammattilaisilla on tärkeä rooli asiakkaiden digiosallisuuden vahvistamisessa. Digiasioiden opettelu voi toteutua luontevana osana arjen ohjausta, yhdessä tekemistä ja asiakkaan omien tavoitteiden tukemista. Pienikin rohkaisu, yhteinen kokeilu tai digipalveluun tutustuminen voi auttaa asiakasta ottamaan seuraavan askeleen digiarjessa.
Toiminnassa valmistui Kirsikka Järvisen opinnäytetyö Selvitys digiosallisuuden huomioimisesta Aspa-kotien palvelujen toteuttamissuunnitelmissa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin digiosallisuutta osana asumispalvelujen kokonaisuutta ja arjen tukea. Selvityksen mukaan digin käyttö oli asiakkaille merkityksellinen osa osallisuuden kokemusta, ja asiakkaat toivoivat saavansa digitukea osana asumispalvelua. Tuloksissa nousi esiin, että digituen toteutumisessa oli eroja ja asiakkaiden digiosallisuuden vahvistaminen edellyttää yhteisiä käytäntöjä, ohjeistusta ja työntekijöiden tukemista.
Opinnäytetyön pohjalta kehitettiin Digimahdollistajan opas, joka on suunnattu erityisesti arjen tuen palveluissa työskenteleville ammattilaisille. Opas tarjoaa käytännön vinkkejä siihen, miten asiakkaan digiosallisuutta, digitaitoja ja digiarjen rakentumista voi tukea helposti ja tavoitteellisesti osana muuta arjen tukea.
Oppaan osaksi laadittiin myös Digitaitojen ja digituen tarpeen arviointi -lomake. Lomakkeen avulla työntekijä ja asiakas voivat yhdessä pohtia asiakkaan digitaitoja, käytössä olevia laitteita, netin käyttömahdollisuuksia sekä sitä, millaista tukea asiakas tarvitsee. Lomaketta voi käyttää myös tavoitteiden asettamiseen ja digitaitojen kehittymisen seuraamiseen.
Tärkeimmät opit ja oivallukset
- Tärkein digitaito ei ole laitteen hallinta, vaan digirohkeus – uskallus kokeilla ja luottaa siihen, ettei laite mene rikki.
- Digiosallisuuden kokemus on jokaiselle yksilöllinen – pienilläkin digiteoilla voi olla suuri vaikutus asiakkaan osallisuuden ja toimijuuden kokemukseen! Ihminen voi kokea olevansa digiosallinen itselleen merkityksellisten digionnistumisten myötä eikä kaikkea tarvitse osata.
- Ilo on paras opettaja: Digituki on helpompi ottaa vastaan, kun se kytkeytyy itselle mielekkääseen vapaa-aikaan. ”Kissavideot” ja nettipelit voivat olla merkittävämpi portti digimaailmaan kuin viranomaispalvelut, sillä ne synnyttävät motivaation oppia.
- Sinäkin voit olla digimahdollistaja! Digilaitteisiin ja -sovelluksiin voi tutustua yhdessä asiakkaan kanssa. Digimahdollistajana toimimiseen ei aina tarvita sen kummempaa digiosaamista.
- Digituki on kynnyksetöntä silloin, kun sitä on saatavilla helposti juuri niissä paikoissa, missä asiakkaat muutenkin viettävät aikaansa.