Mitä miesten asunnottomuuden taustalta löytyy ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi? Asumisen ajokortin asiakkaiden kokemukset kertovat, miten tärkeää oikea-aikainen ja käytännönläheinen tuki voi olla.
Asumisen ajokortti -valmennusten kautta olemme kohdanneet miehiä, joiden elämässä asumisen haasteet ovat ehtineet kasautua monella eri tavalla. Asiakkaiden tarinoissa toistuu yksi asia: asunnottomuus ei useinkaan ala siitä hetkestä, kun ihminen menettää kotinsa. Taustalla on usein kokemuksia yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä ja siitä, ettei vaikeassa tilanteessa ole ollut riittävästi tukea.
Riski joutua asunnottomaksi voi alkaa siitä, ettei nuorelle ole koskaan opetettu asumiseen ja asunnon hakemiseen liittyviä taitoja: miten vuokra-asuntoa haetaan, miten raha riittää kuukauden loppuun tai mistä saa apua, jos vuokravelkaa syntyy tai arki ei enää pysy hallinnassa. Tai sitten elämä on ollut kiinnittyneenä parisuhteeseen, ja eron myötä myös asunto menee alta. Erästä asiakasta lainaten: ”Mieshän se on, joka lähtee, se on ymmärrettävää.”
Yhdellä Asumisen ajokortti -valmennukseen hakeutuneella asiakkaallamme elämäntilanne muuttui eron myötä. Pitkään kestäneen parisuhteen aikana asuminen ja arjen käytännön asiat olivat järjestyneet puolison kautta. Eron jälkeen hän joutui rakentamaan itsenäistä arkea lähes tyhjästä. Taloudellinen tilanne oli haastava, eikä hän tiennyt, mistä etsiä asuntoa tai apua tilanteeseensa. Autoimme käytännön asioiden selvittämisessä ja asunnonhaussa. Lopulta asiakas sai asuntotarjouksen ja pääsi muuttamaan ensimmäistä kertaa omaan kotiinsa.
Monelle nuorelle miehelle itsenäistymisen vaiheeseen liittyvät odotukset ovat suuret, mutta tarjolla oleva tuki voi olla liian vähäistä tai tulla vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kasautuneet. Myös ero puolisosta on omanlaistaan itsenäistymistä, varsinkin jos aikaisempaa kokemusta yksinasumisesta ei ole.
Miehet ovat yliedustettuina asunnottomien joukossa. Mutta usein kyse ei ole asunnon puutteesta, vaan siitä, että liian moni mies jää vaikeassa elämäntilanteessa yksin.
Oma koti voi olla nuorelle vasta alku
Arjen ja asumisen taitoja ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Asunnon saaminen ei vielä tarkoita sitä, että itsenäinen asuminen onnistuu. Tarvitaan taitoja, tietoa ja ennen kaikkea oikea-aikaista tukea. Kun nuorelle miehelle annetaan valmiuksia itsenäiseen talouden hallintaan, kodin ylläpitoon ja viranomaisasiointiin, vahvistetaan samalla hänen mahdollisuuksiaan pysyä kiinni omassa kodissaan ja elämässään.
Tarve tällaiselle ennaltaehkäisevälle työlle näkyy myös tilastoissa. Nuorten asunnottomuus on kasvanut nopeasti viime vuosina. Varken (2026) tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2025 761 alle 25-vuotiasta asunnotonta, kun vuonna 2024 heitä oli 555. Nuorten asunnottomuus kasvoi siis vuodessa 37 prosenttia. Vuodesta 2023 määrä on kasvanut jo noin 44 prosenttia. Nuoret muodostivat vuonna 2025 noin 17 prosenttia kaikista yksinelävistä asunnottomista, ja heidän määränsä kasvoi selvästi nopeammin kuin yksinelävien asunnottomien määrä kokonaisuudessaan.
Asumisen ajokortin asiakkaiden kanssa näemme konkreettisesti, mitä tuen tarve voi tarkoittaa arjessa. Yhdellä asiakkaallamme oli lastensuojelutaustaa, ja hän oli tottunut siihen, että työntekijät hoitivat asioita hänen puolestaan. Hän oli ylittänyt jo jälkihuollon ikärajan, mutta hänen vanha jälkihuollontyöntekijänsä täytti edelleen Kela-hakemukset hänen puolestaan.
Asiakkaalla oli kuitenkin halu oppia hoitamaan asioita itse, joten Asumisen ajokortin työntekijä opetteli hänen kanssaan kädestä pitäen hakemusten täyttämistä. Nykyään asiakas pystyy hoitamaan hakemuksensa itse, mikä varmasti vahvistaa hänen pystyvyyden ja oman elämän hallinnan tunnettaan.
Yhteiskunnan ulkopuolella
Osa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevista miehistä ei näy aktiivisina palvelujen käyttäjinä lainkaan. He eivät välttämättä ole työssä, opiskele tai ole kuntoutuksessa, eikä heillä ole pysyvää yhteyttä sosiaali- tai terveyspalveluihin. Palvelujärjestelmä tavoittaa usein parhaiten ne, jotka jo osaavat hakea apua, mutta kaikkein syrjäytyneimmät voivat jäädä kokonaan palveluiden ulkopuolelle.
Asumisen ajokortin kautta olemme kuitenkin tavoittaneet myös miehiä, jotka ovat jääneet pitkään yhteiskunnan ulkopuolelle. Pelkkä tavoittaminen ei kuitenkaan aina riitä. Olemme törmänneet yllättävään ilmiöön: vaikka asunnottomalle asiakkaalle onnistuttaisiin löytämään vuokra-asunto, hän saattaa silti kieltäytyä siitä. Yhdessä tapauksessa asiakas ei halunnut asuntoa, koska ei halunnut tietojensa näkyvän tai osoitetietojensa päivittyvän.
Tämä herättää kysymyksiä, varsinkin kun olemme törmänneet vastaavaan useamman kerran. Mitä tämän ilmiön taustalla piilee? Onko taustalla vuosien aikana syntynyttä pettymystä ja epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan? Vai onko yhteiskunnan ulkopuolella eläminen muodostunut niin vahvaksi osaksi elämää, että ajatus viranomaisten tietoon tulemisesta ja yhteiskunnan järjestelmiin kiinnittymisestä tuntuu ahdistavalta?
Syitä on varmasti monia, mutta ennen kaikkea tämä herättää kysymyksen siitä, mitä voisimme tehdä toisin jo paljon aikaisemmin. Korjaava työ on todella paljon hankalampaa siinä vaiheessa, kun ihminen on jo pitkään elänyt yhteiskunnan ulkopuolella. Vuosien pettymykset ja epäluottamus eivät katoa helposti. Jos niiden taustalla on kokemuksia siitä, ettei yhteiskunnalta ole saanut apua sitä tarvitessaan, on syytä kysyä: Miten palveluita ja toimintaa pitäisi kehittää, jotta yhteiskunnasta ei tulisi ihmiselle vihollista ja yhteiskuntaan kuuluminen olisi mahdollista myös vaikeissa elämäntilanteissa?
Häätö tulee kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisy
Miesten asunnottomuutta ei pidä ajatella seurauksena siitä, että elämässä on mennyt jokin pieleen. Meidän on kysyttävä, olisiko osa asunnottomuudesta ehkäistävissä, jos tukea tarjottaisiin aikaisemmin ja käytännönläheisemmin.
Häätöä on huomattavasti vaikeampi ja kalliimpi ehkäistä siinä vaiheessa, kun vuokravelat ovat jo kasvaneet ja asunnon menettäminen on lähellä. ARA selvityksen mukaan yhden häädön kokonaiskustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin noin 10 600 euroa ja saattoivat nousta yli 20 000 euroon. Ennaltaehkäisy ei siis ole pelkästään inhimillisesti oikea ratkaisu, vaan myös taloudellisesti järkevää.
Jos haluamme vähentää asunnottomuutta, meidän on uskallettava siirtää katse pois pelkästä ongelmien korjaamisesta kohti niiden ehkäisemistä. Tukea tarvitaan ennen häätöä, ennen velkakierrettä ja ennen kuin koti menetetään. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus oppia asumisen taidot, mieluiten silloin, kun oma koti on vielä olemassa.
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. Tänä vuonna teemana on Näkyvillä, mutta näkymätön – miesten asunnottomuus Suomessa.
Tutustu Asunnottomien yön tapahtumiin eri puolilla Suomea.
