-A A +A

Kaikki artikkelit

Kaikki artikkelit

Työkyvyttömyyden torjuminen ja osatyökykyisten työllisyyden parantaminen on yksi keskeisimpiä keinoja keskimääräisen työuran pidentämisessä.
Suomen väestö ikääntyy, elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat ja julkinen talous on pysyvämmin alijäämäinen. Haasteista selvitäksemme työllisyysasteen on noustava ja tuottavuuden parannuttava.
Media sähköistyy edelleen. Uutisia, artikkeleita, lehtiä, kirjojakin, luetaan yhä useammin erilaisilla päätelaitteilla perinteisten paperipainosten sijaan.
Osatyökykyisten ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille ”oikeisiin töihin” vaikuttaa vaikealta tehtävältä.
Osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä voidaan edistää soveltamalla sosiaalisia kriteerejä julkisissa hankinnoissa.
Kaj Järvisalo on Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n toiminnanjohtaja. Emy toimii arjen ja ammattiavun välissä, eikä kävijöiltä kysytä lähetettä tai diagnoosia.
Eurooppa 2020 -strategiassa tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, mikä edellyttää työurien pidentämistä sekä koko työvoimareservin käyttöönottoa.
Työllisyysprojektit tarjoavat loistavan maaperän uusille innovaatioille vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi.
Nuorten koulutus- ja työllisyysasiat sekä syrjäytymisen ehkäisy on vahvasti nostettu esiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista.
Tämän numeron teemaksi olemme valinneet vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden. Itsemäärääminen kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin.
Itsemääräämisen merkitystä punnitaan aina suhteessa muihin arvoihin kuten oikeudenmukaisuuteen, hyvän toteuttamisen ja vahingon välttämisen pyrkimyksiin.
Valmisteltavana olevan itsemääräämisoikeuslain tarkoituksena on edistää itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
Valvira selvitti vuoden 2012 aikana, miten asiakkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden sekä mielenterveysasiakkaiden asum
Itsemääräämisoikeus kuuluu perustuslain nojalla jokaisen suomalaisen perusoikeuksiin. Henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta sekä oikeutta yksityiselämään pidetään itsestäänselvyyksinä.
Liittyy artikkeliin "Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen kehitysvammaisten asumisyksiköissä"
Itsemääräämisoikeus kuulostaa sanana hienolta ja mahtipontiselta. Tulee mieleen liuta symboleja ja julistuksia, joissa käytetään jykeviä sanoja.
Kehitysvammaisten ihmisten palvelujen kehittämisessä korostetaan asiakkaiden oikeuksien, erityisesti itsemääräämisoikeuden, toteutumista.
Marja Vuorinen toimii asiantuntijana Espoon Mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Yli viidesosa vammaisista ihmisistä ja mielenterveyskuntoutujista pelkää liikkua yksin ulkona illalla. Keskimäärin suomalaisista vain kymmenesosa koki samoin.
Neurologisesti pitkäaikaissairailla ja vammaisilla ihmisillä on paljon lisätarpeita sekä kotiin saataville asumista tukeville palveluille että kodin ulkopuolista elämää mahdollistavalle avulle.
YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa ja -kumppaninsa.
Laitosasumista ollaan lakkauttamassa sekä Suomessa että kansainvälisesti kehitysvammaisten henkilöiden muuttaessa omiin koteihin osaksi lähiyhteisöä.
Kehitysvammaisen asumisen ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Pääpaino on ollut ryhmäkotimuotoisten asumisen tuottamisessa.
Olen Ari-Pekka Ahonen ja asun Vantaalla omassa asunnossani. Muutin tänne kaksi vuotta sitten äitini ja pikkuveljeni luota. Apua asunnon etsimiseen sain äidiltäni.
Moninaisten ja erilaisiin tarpeisiin vastaavien, yksilöllisten asumisratkaisujen toteuttaminen kehitysvammaisille ihmisille on merkittävä haaste.
People with developmental disabilities are now known to be better off in community homes than large institutions. But how big should these homes be?
Kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015 valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ja siihen liittyvän ohjelman.
Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisyydestä on puhuttu pitkään. Edelleen vammaisten elämän ratkaisuja määrää enemmän kehitysvamma kuin heidän omat näkemyksensä tuen tarpeista.
Kehitysvammaisten ihmisten palvelujen muutostyö on pitkäjännitteistä ja vaatii vuosikymmenien sitoutumisen.
Nimby-ilmiöllä tarkoitetaan vastustusta, jolla asukkaat ja yhteisöt pyrkivät estämään alueensa rakentamista tai muuta maankäyttöä.
Outi Hietala on toiminut vuodesta 1994 lähtien Kuntoutussäätiössä tutkijana ja kehittäjänä, lähinnä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen ja kokemusasiantuntijuuden kehittämisen tehtävissä.
Vammaispalvelulain uudistus 1.9.2009 oli tärkeä virstanpylväs henkilökohtaisen avun kannalta. Henkilökohtaisesta avusta tuli subjektiivinen oikeus.
Vaikeavammaisille henkilökohtainen apu on keskeinen palvelumuoto. Sen turvin heidän on mahdollista elää itsenäistä elämää.
Henkilökohtaisen avun mahdollistaman osallistumisen ja osalli-suuden kehitys voidaan tulkita tilastojen perusteella positiiviseksi.
Henkilökohtaista apua on voitu myöntää jo 1980-luvun lopulta alkaen, mutta vuonna 2009 siitä tuli vammaispalvelulain palveluvalikoimassa ns. subjektiivinen oikeus vaikeavammaiselle ihmiselle.
Henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja itse määritellä tarvitsemansa avun sisältö ja sen toteutustapa.
Päivi Rissanen työskentelee toista vuotta mielenterveys- ja päihdepalveluja kehittävässä Mielen avain -hankkeessa kouluttajana ja kokemusasiantuntijana.
Pitkään odotettu lakiuudistus, vammaispalvelulaki, tuli voimaan 1.1.1988. Laki sisälsi vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisen elämän kannalta tärkeän tukimuodon, henkilökohtaisen avustajan.
Voiko lasillisella punkkua olla kohtalokkaat seuraukset tuhansille ihmisille eri maissa?
Henkilökohtaisen avun kehittämiseksi pohjoismainen yhteistyö ja kokemuksien jakaminen on tärkeää.
Minkälaisiin arvoihin henkilökohtainen apu perustuu? Onko henkilökohtainen avustaja vastuussa työnantajansa elämänvalinnoista? Missä kulkee ammatillisuuden rajat?
Miten kohdata vammaisen ihmisen seksuaalisuus avustamisen tilanteissa? Ihmisarvon kunnioittaminen, hienotunteisuus ja toimiva keskinäinen kommunikointi ovat onnistuneen kohtaamisen kulmakiviä.
Henkilökohtaisesta avusta puhuttaessa on usein nostettu esiin avun, hoivan ja hoidon käsitteet ja niiden eroavaisuuden tulkinnallisuus.
Maailma ja sen rakenteet monimutkaistuvat edelleen.
Suomalaiset hyvinvointipalvelut kohtaavat valtavia haasteita. Toisaalta tulevaisuus tuo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.
Vammaisten ihmisten asumisen kehittäminen on sidoksissa asumisen tulevaisuuden trendeihin, kuten kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja älykkäiden kaupunkien kehittymiseen.
Ennustaminen harvoin onnistuu, mutta tulevaisuuden ennakointi on mahdollista.
”Koti on paikka, jossa viihdytään omilla kulmilla”.
Anneli Juntto (2010) pohtii teoksessaan Asumisen unelmat ja arki muun muassa kysymyksiä kuinka asumispäätöksiä tehdään, ja toteutuvatko toiveet, vai murskaako arki asumisen unelmat?
Työ ja työelämän toimintaympäristö muuttuvat vauhdilla.
Vuoteen 2020 mennessä suomalainen työelämä on Euroopan parasta. Näin lupaa Työ- ja elinkeinoministeriö Työelämä 2020 -hankkeessaan yli 30 yhteistyökumppaninsa kanssa.
Oletko kanssani samaa mieltä? Renkaat eivät ole, eivätkä saa olla este työllistymiselleni.
Esimiehet sekä työpaikkavalmentajat kokevat, että työpaikkavalmentajan käyttö työyhteisössä edesauttaa osatyökykyisen tai muutoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistymistä.
Heikki Vaisto on työskennellyt neljä vuotta Espoon Diakoniasäätiön toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän toimi valtakunnallisen Iholiiton johdossa.
Tulevaisuudentutkimuksen mukaan tulevaisuus on tekemistä.
Yhteiskehittäminen eli palvelujen kaikkien eri osapuolten kytkeminen tekemään parempia palveluja yhdessä, on antanut uuden viitekehyksen palvelujen kehittämiseksi yhä paremmiksi käyttäjilleen.
Aspa-säätiön VERTAISarviointi™ -toiminnassa vertaisarvioitsijoiksi kouluttautuneet asumispalvelujen käyttäjät haastattelevat muun kuin oman asumispalveluyksikkönsä asukkaita.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen kehittämisessä on tärkeää asumisen laadun painottaminen siten, ettei asuminen ole laitosmaista eikä leimaavaa.
On pitkä ja monimutkainen prosessi päätyä passiivisesta asiakkaasta aktiiviseksi asukkaaksi omassa asumisyksikössään sekä yhteiskunnassa.
Vaikeavammaisten ihmisten asumisen ja avun palvelujen järjestämisen ratkaisut sekä palveluasumisen kilpailutuksen kysymykset ovat osa yhteiskunnassamme meneillään olevia rakenneuudistuksia ja lainvalm
Laadukkaat asumispalvelut muuntautuvat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Asumispalveluiden hankinnan tavoitteena on ostaa joustavia, vaikuttavia ja siten myös kustannustehokkaita palveluita.
Nina Hiltunen on työskennellyt kymmenisen vuotta kuntasektorilla vammaispalvelujen parissa. Nykyisessä työtehtävässään Espoon kaupungin vammaispalvelupäällikkönä hän on toiminut kolme vuotta.
Miten sosiaalityö vaikuttaa? Millaista tukea ja apua asiakkaat saavat? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehitetty AVAIN-mittari auttaa saamaan aikuissosiaalityön vaikutuksia esiin.
AVAIN-mittarin avulla pystytään tuottamaan tietoa sosiaalityöstä, sen vaikutuksista sekä sosiaalityön asiakkaina olevien ihmisten elämäntilanteista.
Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen palvelut tukevat ihmisarvoisen, itsenäisen, oman näköisen elämän toteutumista.
Nuorisoasuntoliitto ja sen paikallisyhdistykset rakentavat nuorille asuntoja. Tarkoituksemme on tarjota - ei ainoastaan seiniä - vaan koteja nuorille.
Asukaslähtöisyys, muunneltavuus ja joustavuus sekä yhteisöllisyys asumisessa ovat tällä hetkellä trendejä yleisessä asuntosuunnittelussa.
Vammaisten ihmisten asumisessa on meneillään rakennemuutos laitosasumisesta yksittäisiin asuntoihin.
Lahden kaupungin vammaispalveluissa on viime vuosien aikana kehitetty aktiivisesti kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä ja tuettua asumista.
Yhä useampi mielenterveysasiakas asuu omassa asunnossaan ja saa tarvitsemansa tuen omaan kotiin.
Tukiasuntojen tarve ja palveluasumisesta irtaantumisen vaikeus ajoi Peruspalveluliikelaitos Jytan kehittämään mielenterveyskuntoutujien asumista.
Kehitysvammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien kohdalla maassamme ollaan siirtymässä aiempaa yksilöllisempiin ja tarpeita paremmin vastaaviin asumisen ja tuen ratkaisuihin.
Vaihtoehdottomuus on käsite, joka liitetään usein vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen. Heidät nähdään mieluusti ryhmänä, jonka asumisessa turvaudutaan pakettiratkaisuihin.
Riitta Hakoma on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vammaispalvelujen johtajana.
Muutin palvelutalosta omaan vuokrakämppääni toukokuun viimeisenä viikonloppuna vuonna 2011. Sain tiimin, joka yhtenä viikonloppuna muutti kaikki tavarani.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20-vuotta siitä, kun 13 vammaisjärjestöä perusti Aspa-säätiön hankkimaan asuntoja vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille.
Esteetön ja turvallinen ympäristö vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan toimivuutta.
Vuodesta 2004 lähtien on Espoossa ollut tavoite suunnitella ja rakentaa esteettömiä katuja, puistoja, aukioita, julkisia rakennuksia ja leikkipaikkoja.
Asuminen yksilöllisen tuen turvin tavallisissa asunnoissa ja asuntoryhmissä on mielenterveyskuntoutujien toiveiden mukaista ja voi myös kustannusten kannalta olla järkevä ratkaisu.
Olen ollut syntymästäni asti vaikeasti sairas, mutta en aina vammainen. Mitä enemmän toimintakykyni on heikentynyt, sitä paremmin olen oppinut ymmärtämään, mitä esteettömyys on.
Esteetön on hieno sana, ehkä ei niin kovin kaunis, mutta merkitykseltään hieno. Se on lupaus.
Hyvin suunniteltu esteetön asunto sopii kaikille: lapsiperheille esteettömyys helpottaa arkea, ikääntyneille se mahdollistaa kotona asumisen ja vammaisille henkilöille se on välttämätöntä itsenäiselle
Pirjo Poikonen on työskennellyt kaksi vuotta Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikössä erityisasiantuntijana. Hänen päävastuualueelleen kuuluvat vammaisten henkilöiden palvelut.
Esteettömyys on ensimmäistä kertaa mainittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ihmisoikeutena.
Esteettömyys on ympäristön toimivuutta. Se on joillekin ihmisille itsenäisen elämän toteutumisen edellytys, mutta hyödyttää meitä jokaista.
Vuoden viimeisen numeron teemana on kokemusasiantuntijuus ja sen tuominen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.
Moderni palvelunäkemys korostaa yhä vahvempaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä.
Kokemusasiantuntijuus on parhaimmillaan suuri käytännön voimavara, jonka kehittäminen vaatii vielä pitkäjänteistä sekä sinnikästä työtä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.
Niin kuin usein elämässä, sattuma saattaa puuttua peliin, ja niin löytää itsensä tilanteista, joihin ei itse uskonut olevan edes mahdollista päästä.
Vertaistutkimuksen malli korostaa vammaisten ihmisten osallisuutta sekä kokemusasiantuntijuuden merkitystä ja arvostusta.
Olen Saariniemen Sampsa ja asun Korkeakoskella omassa asunnossani. Perheeseeni kuuluu äiti, isä, pikkuveli ja pikkunen pystykorva (volpino italiano).
Asumispalvelujen kokemuskehittäjäksi, vertaisarvioitsijaksi, kasvetaan kentällä oppien.
Tulin vertaisarvioitsijaksi oltuani haastateltavana asumisyksikössämme tehdyssä pilottiarvioinnissa. Sain asiaan kimmokkeen kuullessani, että tarvittaisiin lisää arvioitsijoita.
Vammaisen henkilön ja mielenterveyskuntoutujan asema ja oikeudet saattavat joskus olla asumispalveluissa uhattuna.
Arto Mansikkavuori on toiminut vuodesta 2006 Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n tiedottajana ja syksystä 2010 yhdistyksen toiminnanjohtajana. HELMI on Suomen suurin yksittäinen mielenterveyskuntoutujie
Aikuisuuden aulassa on tungosta. Joku jonottaa rakkausvalmentajalle, toinen uraohjaajalle. Kolmas ei tiedä mitä tekisi.
Osallisuuden käsite on keskeinen ja paljon käytetty vammaisten ihmisten oikeuksista käytävässä keskustelussa. Suomalaisen vammaispolitiikan periaatteisiin kuuluu mm.
Asiakaslähtöisyys on noussut eräänlaiseksi muotitermiksi puhuttaessa palveluista. Palvelua kuin palvelua kutsutaan asiakaslähtöiseksi.
Henkilökohtainen budjetointi on keino lisätä sosiaalipalvelujen käyttäjien valinnanvapautta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Tasa-arvoista ja oikeudenmukaista palveluiden toteutumista kohti edetään avun ja tuen tarvitsijoiden oman näkemyksen ohjaamana. Tällöin on kyse asiakaslähtöisyydestä ja osallisuudesta.
Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa johtaa parhaimmillaan yksilön päätäntävallan kasvuun ja palvelujen laadun paranemiseen.
Asumispalveluissa asunto ensin -malli ja portaikkomalli puhuttavat ja synnyttävät vastakkainasetteluja.
Aloitin ASPA Palvelut Oy:n toimitusjohtajana huhtikuun lopussa. Kuten usein uudessa työpaikassa aloittamiseen kuuluu, uutta tietoa tulvii yli äyräiden.
Asiakasläheinen ajattelu on alkanut juurtua sanoihin myös julkisten palvelujen suunnittelussa. Vielä on matkaa sanoista tekoihin.
Rakel Hiltunen on kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja.
Maamme mielenterveyspalvelujen tarjonta on varsin pirstaleista ja kirjavaa.
Asumis- ja muissa sosiaalipalveluissa pyritään nykyisin laajalla rintamalla palveluja käyttävien asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.
Teknologian käytön toimintarajoitteisen ihmisen asumisen tukena voidaan sanoa olevan nykyaikaa. Parhaimmillaan teknologia toimii vammaisen ihmisen itsenäisen elämän tukena, jopa sen mahdollistajana.
Älykkäitä koteja on jo pitkään suunniteltu tukemaan vanhusten ja vammaisten itsenäistä kotona asumista.
Kodin esteettömyys mahdollistaa täysipainoisen elämän kotona ja osallistumisen elämään yhteisössä ja yhteiskunnassa. Oikeudelliset tekijät ohjaavat esimerkiksi viestintää, apuvälineitä ja palveluita.
Tekniikkaa hyödyntävien palveluiden kehittämisessä keskeisiä tekijöitä ovat käytettävyys, opittavuus, haluttavuus ja hyväksyttävyys.
Informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta (ICT) on jo vuosia yritetty isolla rahalla tehdä palvelujen laadun pelastajaa ikääntyneille ja/tai vammaisille ihmisille.
Uusi tuntoaistimuksia tuottava teknologia mahdollistaa aiempaa paremman tuen erityisryhmille, kuten ikääntyneille ja näkövammaisille.
Apuvälineisiin ja hyvinvointiteknologiaan liittyy saumattomasti yhteen ajatus hyvän tekemisestä. Tavoitteena on edistää itsenäistä, turvallista ja täysipainoista elämää teknologian avulla.
Mirjami Hagman on vuonna 1997 perustetun Autismi- ja Aspergerliiton palvelujohtaja. Liitto edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä perusoikeuksien toteutumista.
Yksilöllisellä käyttäjälähtöisellä teknologialla voidaan parantaa vammaisten ihmisten elämänlaatua ja tukea itsenäistä elämää.
Muistitko sammuttaa kahvinkeittimen? Nostitko pesuainepurkin lasten ulottumattomiin? Milloin viimeksi vaihdoit patterin palovaroittimeen?
Osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät tämän päivän Suomessa toteudu YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoittamalla tavalla.
Tulevaisuutta tehdään jo tänään. Lupausten ja vammaisten ihmisten kokeman todellisuuden välimatkan umpeen kurominen on vammaisvammaispolitiikan suuri haaste.
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen päämääränä on lisätä vammaisten henkilöiden osallisuutta, vahvistaa lähipalveluja sekä turvata erityisosaaminen vammaispalveluissa.
YK:n vammaissopimus velvoittaa Suomea kehittämään yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa, jossa vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus elää ja asua muun väestön joukossa.
Hankintalain kohteena ovat tavarat, palvelut ja rakennusurakat. Tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää yhteisöjen tasapuolista kohtelua hankinnoissa.
Asuin 70-luvulla vuoden verran Keuruulla, missä on vuosikymmenien ajan järjestetty heinäkuussa ”kaiken kansan markkinat”. Tuo paripäiväinen tilaisuus on todella suosittu.
Henkilökohtaisen avun uudistus on toteutunut hyvin. Avunsaajien määrä lisääntyi odotetusti ja kustannuslisäys pysyi hallituksen esityksen puitteissa.
Kuusikko-työryhmät tuottavat raportteja Suomen suurimpien kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista.
FDUV, joka on lyhennys sanoista Förbundet De Utvecklingsstördas Väl, on ruotsinkielisten kehitysvammaisten ja heidän omaisten edunvalvontajärjestö Suomessa.
Maamme sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristö on kokenut muutamia suuria muutoskausia sitten Suomen Köyhäinhoitovirkailijain yhdistyksen perustamisen jälkeen. Näistä yhtä elämme paraikaa.
Järjestöjä on monenlaisia ja jokaisella omat tavoitteensa. Monien haasteiden edessä suuremmatkin järjestöt ovat yksinään liian pieniä. Se nostaa esiin kysymyksen yhteistyöstä.
Vammaistutkimuksen professuuria on suunniteltu kymmenisen vuotta, mutta käydyt keskustelut eivät ole aiemmin johtaneet konkreettisiin suunnitelmiin.
Erityisryhmä on käsitteenä monisisältöinen. Se viittaa ryhmään, jossa on jotain erityistä.
Esteettömyys on jokseenkin aina ajankohtainen aihe puhuttaessa erityisryhmien asumisesta.
Asukkaat ovat erilaisia elämäntilanteiltaan, resursseiltaan ja toiveiltaan.
Nykyisiin esteettömän asumisen ratkaisuihin tyytymättömät liikuntavammaiset asukkaat ovat ideoineet asuntoihinsa kekseliäitä parannuksia, joista voisi olla hyötyä myös muille.
Ratkaisut ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumisen monitahoiseen haasteeseen syntyvät monitoimijaisen verkoston yhteistyönä.
Muutin tammikuussa Arabianrantaan. Alueen asuintaloista ja muista rakennuksista on pyritty tekemään mahdollisimman esteettömiä.
Ryhmäasunnot ja asuntoryhmät soveltuvat parhaimmillaan kaikille henkilöille. Erityisryhmien kohteissa näitä uusia yhteisöasumisen ratkaisumalleja kehitetään jatkuvasti.
Suunnittelun lähtökohtana on aina oltava kiinteä yhteistyö tilaajan, käyttäjien sekä tietenkin muiden suunnittelijoiden kanssa.
Markku Virkamäki on toiminut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnanjohtajana 1.9.1997 alkaen.
”On se kiva että voi käyttää konetta. Kaikkia juttuja voi hakea ja kuunnella musiikkia, pelata ja vaikka mitä semmosta.”
Tämä on filosofinen artikkeli. Filosofia tutkii periaatteellisia mahdollisuuksia eli laajaa joukkoa tilanteita, jotka voisivat olla todellisia.
Ongelmallista käsitettä kodinomainen kuulee usein käytettävän vammaisten ihmisten, mielenterveyskuntoutujien tai vanhusten asumisyksikköjä kuvailtaessa.
Mielenterveyskuntoutujan asuminen ei periaatteessa poikkea tavallisen ”terveen” ihmisen asumisesta. Fyysisiltä puitteilta asumisen vaatimukset ovat samat kuin kenellä tahansa.
Psykiatrisen palvelujärjestelmän rakennemuutoksessa on ollut keskeisesti kyse siitä, että pitkäaikaiset tukea tarvitsevat skitsofreniaa sairastavat potilaat ovat muuttaneet psykiatrisista sairaaloista
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma korostaa asiakkaan asemaa ja osallisuutta.
Palvelujen käyttäjät on mahdollista ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen täysivaltaisina toimijoina.
Kokemustieto on toiminnallisuudesta kertynyttä tietotaitoa, toimintatapoja, tuntemuksia ja käytäntöjä. Sitä on kaikilla ihmisillä ja kaikissa ihmisyhteisöissä.
Nykyisellä asumispalvelujärjestelmällä pystytään tukemaan osaa mielenterveyskuntoutujista hyvin.
Psykiatrinen diagnoosi on sosiaalinen ilmiö monessakin mielessä. Se todetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, potilaan ja lääkärin välillä, toisin kuin vaikkapa syöpä.
Virtuaalikansan kasvokirjassa yllytetään: ”Jos olet vähän vajaa, aina hieman hitaampi kuin muut, naurat turhille jutuille ja olet vähän päästäsi sekaisin, lisää tämä seinällesi ylpeänä siitä, että val
Länsimaissa palkkatyö on kansalaisten keskeisin yhteiskuntaan osallistumisen muoto ja lähtökohta myös sille, miksi työtoimintaa järjestetään.
Helena Ylikylä-Leiva on toiminut Suomen MS-liitto ry:n toimitusjohtajana vuoden 2007 alusta lukien.
ASTA™-arviointivälineellä voidaan arvioida jokapäiväisiin kodin toimiin tarvittavan avuntarpeen laatua ja vaihtelua.
Verkostoitumista pidetään yleisesti tärkeänä asiana, muun muassa järjestöjä rahoittava RAY korostaa yhteistoimintaa.
Kuntoutuskäsite johdannaisineen on yksi keskeisistä käsiteryhmistä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Tervetuloa Asumispalvelusäätiö ASPAn uuden julkaisun pariin!
Näytölläsi on Asumispalvelusäätiö ASPAn tietopalvelun tuottama uusin tietotuote ja ensimmäinen sähköinen lehti ASPAn historiassa. Uuden lehden juuret ovat vuoden 2009 hallituksen kesäkokouksessa.
Miten EFQM-malli ja muut laatujärjestelmät soveltuvat asumispalvelujen laatutyöhön? Kuinka asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta on mahdollista arvioida laatutyön välineillä?
Nykyisillä arviointimittareilla vaikuttavuudesta saadaan hyvin erilaista ja eritasoista tietoa.
Eteenpäin katsominen on kuin Tarot -korteista ennustamista. Se puolestaan on kuten SWOT analyysin tekemistä.
Asumispalveluita ja tukiasuntoja tarjoavat tahot tekevät hyvää työtä, mutta tiedetäänkö niissä miten hyvää?
Suomessa on yhteiskunnallisen yrityksen lailla toimivia yrityksiä. Yhteiskunnallisen yrityksen käsitteen ilmaantumisen myötä niiden toimintaa on alettu nähdä ja arvioida uudessa valossa.
Varpu Vehmersalo on erityisryhmien asumispalveluja tuottavan ASPA Palvelut Oy:n toimitusjohtaja. Nykyisessä toimessaan hän on ollut yhtiön perustamisesta lähtien, vuodesta 2006.
Kun keskustellaan liikeyrityksen toiminnasta, puhe sivuaa herkästi omistajuutta. Säätiöissä, yhdistyksissä tai yleishyödyllisissä organisaatioissa omistajuudesta puhutaan hyvin harvoin.
Vapaaehtoistoimijat ovat viime vuosina verkostoituneet voimakkaasti.
Asumispalvelu on Sosiaalihuoltolaissa käytetty yläkäsite, jolla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä.
Tutkimustiedon perusteella vammaisten ihmisten osallisuus on jäänyt vajaaksi. Asiakaslähtöistä osallisuutta halutaan vahvistaa myös sosiaalipalvelujen sähköistämisen avulla.
Helsinkiläinen juristi Jaana Huhta työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.
Osallisuuden lisäämisellä pyritään työmarkkinoiden, hyvinvointivaltion, demokraattisten instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta syrjäytettyjen ryhmien aktivointiin ja integrointiin.
Muotoilulla ja suunnittelulla on keskeinen rooli osallisuuden toteutumisessa.
Osallisuus on päivän sana. Ja mitä pienempi vähemmistö, sitä kiivaammin siitä puhutaan. Mutta mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa? Hyvin pelkistäen se on oikeutta olla mukana.
Yksilölliset palvelut ja ryhmätoiminta ovat tärkeitä mielenterveyskuntoutujille, sillä ne tukevat osallisuutta ja vähentävät osastojaksoja.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hyvin monenlaista asiakkuutta ja siihen liitetään monia ominaisuuksia, odotuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia.
Millaista olisi suomalainen keskustelevan demokratian ihanteesta kumpuava hyvinvointipolitiikka?
Viisi vuotta täyttävässä Suuntaajassa paneudutaan osallistumiseen ja osallisuuteen sekä etsitään vaihtoehtoja vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien osallisuuden toteutumiseksi.
Työ tuo tekijälleen toimeentuloa ja lisää osallisuutta yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
Nuoruus on siirtymävaihe, jossa nuoren elämässä tapahtuu isoja muutoksia.
Lapsuudenkodista omilleen muuttaminen on merkittävä siirtymävaihe, johon moni vammainen nuori tarvitsee tukea.
Aina siitä lähtien, kun nuoruus alettiin ymmärtää lapsuudesta ja aikuisuudesta erillisenä ja erityisenä ikävaiheena, se on herättänyt aikuisissa niin huolta kuin innostusta.
Vammaisten ihmisoikeuksien puolesta taisteleva Kalle Könkkölä on toiminut Kynnys ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2003 lähtien.
Järjestölähtöinen työllisyyspalvelu puikkelehtii julkisten ja yksityisten työllisyyspalveluiden välimaastossa.
Kehitysvammaisten henkilöiden kansalaisuuden toteutumisen yhtenä edellytyksenä on, että heillä on mahdollisuus muuttaa aikuistuessaan pois vanhempiensa luota ja aloittaa oma elämä.
Nuoruus on täynnä lupauksia ja nuorella on elämä edessään. Ovet maailmaan ovat auki ja kaikki mahdollisuudet tarjolla. Entä jos nuorella on vamma tai sairaus, joka rajoittaa?
Olen cp-vammainen, ensimmäistä vuotta yhteisöpedagogiaa opiskeleva 24-vuotias nuori nainen. Muutin lapsuudenkodistani toiselle paikkakunnalle saatuani sieltä opiskelupaikan.
Kuntoutuskodissa ja sairaalassa vietettyjen vuosien jälkeen pääsin muuttamaan ensimmäiseen omaan kotiini, Niemikotisäätiön tukiasuntoon.
Kotikaupunkini nuorisopalvelut haastoivat nuoret ideoimaan, mitä talvilomalla tapahtuu, antoivat nuorten käyttöön 10 000 euroa ja koko nuorisopalvelujen henkilökunnan.
Huoneen ovi, jossa on juliste tekstillä "Leave me alone"
Me, äiti ja tytär, Katariina ja Noora, olemme kirjoittaneet yhdessä tämän artikkelin kehitysvammaisen nuoren itsenäisyydestä ja itsenäistymisestä.
Kiusaaminen on ikivanha ilmiö, mutta siihen liittyy edelleen vääriä käsityksiä ja myyttejä.
Rivitalo, jossa on kesällä vehreä piha. Asuntojen sisäänkäynneissä on luiskat.
Kehitysvammaisten asumisen tuen käytäntöjä ollaan hyvin määrätietoisesti ja paneutuneesti kehittämässä ja muuttamassa yhteiskunnassamme.
Näkövammainen nainen kävelee ulkona opaskoiran kanssa. (kuva: Juha Tuomi Rodeo)
Näkövammaisten apuvälineet ovat kehittyneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erillisistä apuvälineistä on siirrytty älypuhelimissa toimiviin apuvälineohjelmistoihin ja -palveluihin.
Ostoksia tekevä robotti.
Asumista tukevan teknologian ja laitteiden kirjo on laaja, mutta toistaiseksi niitä ei ole otettu riittävästi käyttöön toimintarajoitteisten henkilöiden selviytymisen tueksi.
Avatar.
Tulevaisuuden hyvinvointipalveluja voivat olla esimerkiksi yksinäisyyden poistaminen lähiyhteisöjen ja vaikuttamisryhmien avulla, mielen treenaaminen, virtuaalimatkailuelämykset tai eheytymisseminaari
Nainen tietokoneen äärellä.
Kun hyvinvointipalveluja digitalisoidaan, tavoitteena on parantaa kansalaisen mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja elämästään omatoimisesti ja ammattilaisten tukemana.
Toimeentulotukihakemus.
Toimeentulotuen verkkoneuvonnassa asiakkaan saamaan palveluun vaikuttavat työntekijän käyttämän kielen lisäksi hänen koulutuksensa ja toimintatapansa.
Kommunikointia autetussa asumisessa
Puhevamma vaikeuttaa huomattavasti kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. Yhdessä oleminen, keskustelu ja rupattelu ovat haastavia, kun puhuminen ei suju.
Nettiterapiat ovat selaimessa toimivia terapiaohjelmia.
Mielenterveystyö muuttuu ympäröivän yhteiskunnan ja sen tarpeiden mukana. Modernissa yhteiskunnassa psykologinen tuki on joustavaa ja helposti saatavilla.
Visionäärinä Tuomas Tuure (Kuva: Charlotta Boucht)
Kynnys Ry:n kehityskoordinaattorina toimiva Tuomas Tuure vastaa myös Abilis-säätiön diplomatiahankkeen toiminnasta.
Kuvassa Hanna Bäckström.
Olen 24-vuotias, kolmannen vuoden opiskelija Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella.
Talon ääriviivat ja sen vieressä suurennuslasi
Arjen palvelut digitalisoituvat vauhdilla, ja niin yksityiset kuin julkiset palvelut siirtyvät verkkoon. Tavoitteena on palveluiden parempi ja joustavampi saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta.
Kuvassa Jyrki Kasvi.
Digitalisaatio muuttaa maailmaa nopeasti ja rajusti. Muutosten tahti vain kiihtyy, sillä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ei ole lineaarista vaan eksponentiaalista.
Iso, pyöreä, vihreä nappi.
Teknologian ja sen mukana myös tietotekniikan tärkein ja ainoa tehtävä tulisi olla jokapäiväisen elämämme helpottaminen.
Liisa Kauppinen kertoo miten järjestöt voivat hyödyntää YK:n sopimusta.
Suuntaaja haastatteli järjestöneuvos Liisa Kauppista YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta sopimuksesta.
Jyrki Pinomaa on Inclusion Europen tuleva puheenjohtaja.
Euroopassa ei ole vammaisten oikeuksien mallimaata, toteaa Inclusion Europen tuleva puheenjohtaja Jyrki Pinomaa.
Visionäärinä Jukka Kumpuvuori (kuva: Jussi Eskola).
Lakimies Jukka Kumpuvuori on erikoistunut laajasti vammaisoikeusvalituksiin tuomioistuimissa. Valituksia tehdään esimerkiksi vammaispalvelu- ja kuntoutuspäätöksistä.
Vammaisia ihmisiä mielenosoituskulkueessa Afrikassa.
Kehitysyhteistyön on parannettava myös vammaisten ihmisten oikeuksia, sillä suurin osa maailman vammaisista asuu kehitysmaissa.
Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä on käytössä kaikissa Pohjoismaissa.
Pohjoismaissa yhdenvertaisia mahdollisuuksia arvostetaan ja vammaisten laitosasumista on purettu. Maiden välillä on silti eroja vammaisille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä.
Kuvituskuva lippiksestä, jossa lukee Get A Life
Suomessa mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisut ovat kansainvälisesti vertaillen diagnoosi- ja hoitopainotteisia. Ne tarjoavat liian vähän joustavaa tukea ja osallisuutta.
From Institutions to Community
This year, it is 25 years since Norway started a swift move from institutions to community care for people with intellectual disabilities.
Marjo Heinonen on Abilis-säätiön toiminnanjohtaja.
Kansainvälisessä työympäristössä inhimilliset tunteet luovat yhteenkuuluvuutta, mutta kulttuuriset erot voivat turhauttaa, kirjoittaa Abilis-säätiön toiminnanjohtaja, Marjo Heinonen.
Pääkirjoituksen kuvituskuva.
Jokaisessa maassa on oma kulttuurinsa, yhteiskunnan rakenteet ja käytännöt, joita ei voi suoraan siirtää toiseen maahan.
Kuva Anni Sinnemäestä.
Tulevina vuosina helsinkiläinen löytää esteettömän vuokra-asunnon kohtuullisessa ajassa, uskoo Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.
Kuvituskuva kerrostalosta.
Asunto-osuuskunta on vuokra- ja omistusasumisen välimuoto, joka korostaa asumista palveluna.
Sanervakodin suosituissa klubi-illoissa pelaillaan ja askarrellaan.
Opiskelijoiden seura on tehnyt hyvää Sanervakodin asukkaille. Myös yhteisölliset talot ja korttelit voivat antaa tukea arkeen, mutta yhteisö ei synny itsestään.
Kuva Tuukka Saarimaasta.
Erikoistutkija Tuukka Saarimaa Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta vastaa.
Kuva Raila Riikosesta.
Raila Riikosen unelmakodissa on paljon tilaa ja ystäviä, mutta kaikkein eniten hän unelmoi maailmasta, jossa ei ole vihapuhetta ja ihmetteleviä katseita.
Kuva Päivi Salmisesta.
Asumisen fyysinen esteettömyys on parantunut niin maalla kuin kaupungissakin, mutta myös aineettomien esteiden raivaamiseen tarvitaan apua, kirjoittaa Muonion sosiaalijohtaja Päivi Salminen.
Havainnekuva kerrostalon grillipaikasta. Etualalla miehet korjaavat polkupyörää.
Tulevaisuudessa ihmiset asuvat yhä enemmän yksin tai kaksin, mutta yhteisöllisissä kortteleissa.
Pääkirjoituksen kuvituskuva.
Jokaisella on tuloistaan riippumatta oikeus tarpeitaan vastaavaan kotiin. Esteettömyyden on oltava normi ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatava lisää. Ratkaisun avaimet ovat kuntapäättäjillä.
Kuntavaalipaneelin kuvituskuva, maisema Helsingin yltä
Liian korkeat asumiskustannukset ovat laaja yhteiskunnallinen ongelma.
Tanja Tiihonen poikansa huoneensa, seinillä jääkiekkopelipaitoja
Erityislasten vanhemmat kaipaavat lisää vapautta valita perheensä tilanteeseen sopivia palveluita.
Jukka Sariola menossa junaan.
Henkilökohtainen apu lisää vammaisten ihmisten valinnanvapautta, mutta myös avun järjestämistapa tulisi saada valita itse, kirjoittaa Heta-liiton puheenjohtaja Jukka Sariola.
Noora Västisen lähikuva.
Noora Västistä kannustettiin lapsena uskomaan itseensä ja keskittymään siihen, mitä haluaa ja pystyy tekemään. Hän toivoo samaa kaikille lapsille ja nuorille.
Sirkka Sivula lähikuva.
Kehitysvammaisten Tukiliiton johtava lakimies Sirkka Sivula vastaa.
Omat rahat housujen takataskussa.
Henkilökohtainen budjetointi on osoittautunut hyväksi keinoksi lisätä vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta.
Pääkirjoituksen kuvituskuva.
Parhaimmillaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa lisää vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Huonoimmillaan vapaus muuttuu eriarvoisuudeksi ja asiakkaan kuormaksi.
Sirpa Kemppinen asuu nykyään itsenäisesti kerrostalossa Lahdessa.
Sirpa Kemppinen asui palvelutalossa miltei 30 vuotta. Kun hänelle myönnettiin henkilökohtainen budjetti, hän pääsi muuttamaan omaan asuntoon.
Kuvituskuva, kädet liittävät kahta palapelinpalaa toisiinsa.
Sosiaalipalveluita järjestettäessä inhimillisyyden tulisi mennä talouskasvun edelle. Sosiaalihuollon asema sote-uudistuksessa on kuitenkin yhä epäselvä.
Saatko mennä nukkumaan silloin kun haluat? Joudutko odottamaan apua toistuvasti pitkään? Tunnetko olosi turvalliseksi asuinympäristössäsi?
Lähikuvassa Liisa Murto.
Jos vammaiselle henkilölle tarjotaan vain yhtä asumisratkaisua, oikeus asuinpaikan valintaan ei välttämättä toteudu, sanoo lakimies Liisa Murto.
Kasvokuva Tuuli Miettisestä.
Tuuli Miettinen törmäsi vammaissosiaalityön asiakasosallisuutta kehittävään VamO-hankkeeseen sattumalta Espoon kaupungin verkkosivuilla. Hankkeeseen etsittiin tuolloin kokemusasiantuntijoita.
Työpajaan osallistujia istuu ringissä ideoimassa.
Aspassa ideoitiin ennakkoluulottomasti tulevaisuuden asumista yhdessä asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Osalistujat kirjoittivat ideoitaan fläppitauluille.
Osallistavassa suunnittelussa tulevat käyttäjät otetaan aktiivisesti mukaan tilojen suunnitteluprosessiin.
Kuva käsistä, jotka pitävät palapelin palaa.
Espoossa kehitetään käytäntöjä, jotka mahdollistavat vammaisten lasten ja nuorten äänen kuulumisen vammaissosiaalityössä.
Kasvokuva Mikaela Westergårdista.
Helsingin kaupungin vammaistyön johtaja Mikaela Westergård vastaa.
Kuvituskuva, kysymysmerkki.
Mistä ja kenestä oikeastaan puhumme, kun puhumme palveluiden käyttäjistä? Mitä tarkoitamme käsitteellä palveluiden käyttäjien osallisuus?
Pääkirjoituksn kuvituskuva.
Yhteiskunnassa on monella taholla kehitetty asiakaslähtöisiä ja osallisuutta korostavia ja sen mahdollistavia toimintamalleja.
Maalaus, jossa useat kädet ovat kietoutuneena yhteen.
Nykyisin tunnistetaan jo hyvin monenlaista asiantuntijuutta, ja sitä tunnustetaan syntyvän muuallakin kuin korkeakoulutuksessa.
Kasvokuva Mervi Vallasta.
Asuntojen pitäisi taipua vastaamaan ihmisten tarpeisiin helposti, mutta kuinka moni vuokra-asuntojen rakennuttaja oikeasti tietää, kuka asuntoon muuttaa?
Kuva Maarit Bäckmanista.
Maarit Bäckman sai etsiä itselleen kodin myytävänä olevien asuntojen joukosta. Kun sopiva asunto löytyi, Aspa osti sen ja vuokrasi Bäckmanille.
Kuva kokemusasiantuntija Titasta.
Iisalmelaista Tittaa ei tarvinnut montaa kertaa houkutella mukaan kokemusasiantuntijaksi nuorten palveluja kehittävään Omat avaimet -projektiin.
Eija Rantanen ja Juha Malinen Tampereen Villiklubilla joulukuussa 2017.
Jäykkä palvelurakenne, totutut toimintatavat, rahan niukkuus, pelko kiusatuksi tulemisesta. Erityistä tukea tarvitsevan ihmisen yksinäisyyteen on monta syytä.
Vaa'assa koilikoita ja peruna. Joskus pitää punnita mihin raha riittää.
Meidän täytyisi jo luopua ajatuksesta, että köyhyyttä voidaan mitata yhdellä ainoalla mittarilla. Varsinkin poliittinen päätöksenteko ja arviointi tulisi aina perustua useampaan mittariin.
Kuvituskuva. Sininen pallo erottautuneena muiden pallojen joukosta.
Ruumiilliseen erilaisuuteen liittyvät yksinäisyyden kuvaukset kertovat ulkopuolisuudesta ja näkymättömyydestä.
Niina Junttila. Kuva: Kristian Tervo.
Kohtaamattomuus kyseenalaistaa olemassaolon, satuttaa ja sairastuttaa, mutta on samalla jotakin sellaista, jonka muuttaminen ei vaadi ihmeitä. Ainoastaan ihmisiä, jotka uskaltavat.
Kasvokuva Marko Elovainiosta.
Helsingin yliopiston psykologian professori Marko Elovainio vastaa.
Kasvokuva Riikka Selinästä.
"Yksinäisyys käy mielenterveyden päälle. Niin ettei näe mitään positiivista elämässä. Näkee vain yksinäisyyden."
Kasvokuva Mikael Söderströmistä.
”Jäälautat lipuvat hiljaa kaukaisuudesta, pysähtyvät hetkeksi eteeni, kunnes jatkavat matkaansa takaisin kaukaisuuteen, mieleni horisontin tuolle puolen”. Arkkikuvani. Peilityyni meri. Harmaus.
Kuvituskuva kahden euron kolikosta sormien välissä.
Vammaisten ihmisten heikko työmarkkina-asema edistää köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä rajoittaa osallisuutta yhteiskuntaan.
Kuvituskuva ruokakassia kantavista ihmisistä.
Vammaisen henkilön arki saattaa olla jatkuvaa taistelua kuinka tasapainottaa tulot ja menot kuukausittain.
Kuvituskuva talosta.
Haluamme, että kuka tahansa meistä pystyy elämään itsenäistä elämää. Tämä tarkoittaa omaa kotia, mahdollisuutta tehdä työtä ja tulla toimeen taloudellisesti.
Kuvituskuva, jossa on värikkäitä piirrettyjä käsien kuvia.
Osallinen ihminen pystyy vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Vaikeuksien keskellä ihminen kuitenkin usein tarvitsee tukea päätöksentekoon ja sitä, että hänen kanssaan vaikutetaan yhdessä.
Kuvassa ompelutarvikkeita.
Minna on ylöjärveläinen ompelija-artesaani, joka löysi osatyökykyisille perustetusta osuuskunnasta elämälleen merkitystä, verkostoja ja mahdollisuuden työskennellä voimiensa mukaan.
Rivitalon terassilla istuu ihmisiä kesäisenä päivänä.
Suuntana ja tavoitteena ARAn rahoittamassa asuntotuotannossa on mahdollisimman tavallinen asuminen, tavallisilla asuinalueilla, tavallisen asuntokannan joukossa.
Tervetuloa-kyltti kodin ovessa.
Jokaisella on oikeus omaan kotiin. Se turvataan muun muassa perustuslaissa ja YK:n vammaissopimuksessa. Vammaissopimus vahvistaa oikeuden itsenäiseen asumiseen ja osallisuuteen lähiyhteisössä.
Sormi osoittaa Stop-merkkiä, saisinko hieman yksityisyyttä.
Kaksikymppisen "Annan" ja kolmekymppisen "Anssin" mukaan seksuaalisuutta ei huomioida riittävästi asumispalveluissa. Arjen tilanteet saattavat aiheuttaa ahdistusta ja häpeää.
Kaksi ihmistä laittaa keittiössä ruokaa.
Kehitysvammaisen henkilön toimijuuden toteutuminen edellyttää perinteisten valtasuhteiden avaamista.
Kuvassa Pinja Eskola
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen. Siihen liittyy paljon hyvää, mutta myös varjopuolia, jotka meidän tulee nähdä. On meistä kiinni, kuinka ilmiön potentiaalin valjastamme.
Kuvassa Anni Mannelin.
Saanko päättää, kuinka minun kodissa ollaan ja eletään? Saanko päättää, keitä luonani kulloinkin käy?
Kuva Tuomas Koskelasta
Jokaisen meistä tulee voida elää itsenäistä elämää, tulla kuulluksi ja otetuksi mukaan. Oma asunto luo perustan itsenäiselle elämälle mutta se ei yksistään riitä.
Piirretty kuva, jossa käsiä piikkilangan takana.
Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudessa ja rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisessä on kehitettävää. Kehitettävää on myös omavalvonnan toteuttamisessa sekä riskinarvioinnissa.
Mekään emme ole myytävänä -kampanjakuva.
YK:n vammaissopimuksen sisältöä ja ulottumista mielenterveyskuntoutujiin ei tunneta riittävästi.
Havainnekuva Hiedanrannan tehtaan ratikkapysäkistä.
Kaupunkilaiset tekevät kaupungeista kiinnostavan, elävän ja omanlaisensa. Kaupunkeja ei yksinkertaisesti ole ilman sen asukkaita.
Kuvassa Aija Tasa
RAKLIn asunnot -toimialasta vastaava johtaja Aija Tasa vastaa.
Älykkäällä valaistuksella voidaan sujuvoittaa arkea ja helpottaa päivärutiinien ylläpitoa. Kun kodin valaistus räätälöidään asukkaiden tarpeiden mukaan, kodista tulee myös turvallisempi.
Kuvassa Mervi Valta
Asuinympäristön tulee palvella asukkaiden tarpeita. Sama konsepti ei kuitenkaan istu kaikkialle. Pienissä kuntakeskuksissa tarvitaan toisenlaisia ratkaisuja kuin pääkaupunkiseudulla.
Kuva Tuomas Vahterasta
Tietotekniset apuvälineet sujuvoittavat arkeani. Kun teknologia toimii moitteetta, jää minulle aikaa tehdä juuri sitä mitä olen suunnitellut tekeväni.
Kuvassa drone lentämässä kaupungin yllä
Tulevaisuudessa ihmiset, tavarat ja palvelut liikkuvat yhä enemmän itsestään. Teknologian kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia joustavaan ja yksilölliseen arkeen kaupungissa.
Essotessa mielenterveyskuntoutujien palveluja kehitetään siten, että asuminen omassa kodissa on mahdollista.
Pääkirjoituksen kuvituskuva, jossa on talo ja suurennuslasi.
Jokainen tarvitsee asunnon: suojan sateelta ja kylmältä, paikan nukkua, paikan kutsua ystäviä, paikan rakentaa kodin. Asunto on alusta, jolta elämää rakennetaan.
Kuvassa Jenni Savolainen
On tärkeää todella kuunnella nuoria. Mitä he ovat oikeasti asioista mieltä ja mikä heitä kiinnostaa.
Kuvassa Titta Mykkänen
Omat avaimet -projektin kokemusasiantuntijana toimimisella on ollut suuri merkitys minulle. Projektin suojissa olen päässyt kasvamaan ja kokeilemaan asioita, joihin en uskonut edes pystyväni.
Kuvassa nuoria pöydän ääressä suunnittelemassa nuorten toimintaa
Aspan kehittämistyön ydintä on asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Olemme jo vuosia soveltaneet kehittämistoiminnassa yhteiskehittämisen periaatteita ja menetelmiä.
Kuvassa Satu Lehtinen
Aspa-säätiön kiinteistöpäällikkö Satu Lehtinen vastaa.
Asiakkaan osallisuutta ja palvelujen aitoa vaikuttavuutta ei turvata ainoastaan hiomalla palveluprosesseja ja ottamalla käyttöön uusia osallistamisen menetelmiä.
Yhteiskehittämisessä on kyse tutkitun tiedon, ammattilaistiedon ja kokemustiedon yhteensulautumisesta parhaimman mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Kuvassa Matias Kangas
Nuorten kannustaminen mukaan toimintaan ei aina ole helppoa. Vaikuttaminen koetaan monesti liian maagiseksi ja mystiseksi, vaikkei se sitä ole.
Vammaiset ihmiset tietävät itse parhaiten, missä ja miten he haluavat asua. Kun he osallistuvat asumisensa suunnitteluun, asunnot ja palvelut vastaavat paremmin heidän tarpeitaan.
Reilun kahdeksan vuoden aikana Suuntaajassa on käsitelty kattavasti eri näkökulmia vammaisten ihmisten asumisesta, osallisuudesta ja itsenäisestä elämästä. Tämä teemanumero on lajinsa viimeinen.