Yksinäisyys on valitettavan yleinen ilmiö, johon ei ole löydetty ratkaisua. Ratkaisun hetket alkavat kuitenkin olla käsillämme.
Monen alueen hyvinvointikertomukset kuin myös valtakunnalliset mittaukset osoittavat synkkää näkymää nuorten kokemasta hyvinvoinnista. Erityisesti näistä nousevat esille se, että nuorten yksinäisyyden kokemukset ja tyytymättömyys omaan elämäänsä on lisääntynyt koronan jälkeen. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleistyneet nuorilla. Valitettavasti tähän ei ole tullut muutosta. Aion syventyä tässä kirjoituksessa enemmän yksinäisyyteen ja siihen liittyviin moninaisiin säikeisiin ja verkkoihin. Valitettavan usein yksinäisyyden tunnetta vähätellään eikä nähdä kokonaiskuvaa yksinäisyyden takana.
Koronapandemia nosti yksinäisyyden kokemuksen tilastollisia lukuja jyrkkään kasvuun. Vaikka pandemiasta on päästy eteenpäin, ei yksinäisyyden kokemus ole lähtenyt laskuun, vaikka monet näin ajattelivatkin koronan aikana. Yksinäisyys on lisääntynyt paljon juuri 18–49-vuotiaiden keskuudessa, erityisesti opiskelijoiden ja työttömien keskuudessa.
Minkälaisen ”hintalapun” sinä haluaisit nuorelle laittaa?
Jotta suunta saadaan muutettua pian, olisi aika tehdä kantavia ja järkeviä ratkaisuja. Yksinäisyyden tunteen kokeminen ei ole pieni asia, sen tietää meistä varmasti jokainen. Meistä jokainen tuntee elämänsä aikana yksinäisyyttä, jossakin muodossa ja mittakaavassa aivan varmasti. Voi sanoa, että yksinäisyys on normaali tunne jokaiselle. Ongelma siitä tulee, kun tunne pitkittyy ja se aiheuttaa haittaa omaan arkeen ja elämään. Valitettavan monet nuoret sekä aikuisetkin tuntevat pitkittynyttä yksinäisyyttä, niin kuin tilastot osoittavat.
On arvioitu, että pitkäaikainen yksinäisyys lisää altistumista muille mielenterveydenongelmille, aiheuttaa syrjäytymistä, lisää riskiä itsetuhoisuuteen ja pahimmillaan itsemurhaan. Onkin arvioitu, että nuorena syrjäytynyt henkilö aiheuttaa elämänsä aikana yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonan euron kustannukset. Alle 30-vuotiaita syrjäytyneitä on tällä hetkellä arviolta reilu 60 000. Jo ilman suurempia laskutoimituksia voidaan todeta, että jos puolet näistä syrjäytyneistä nuorista jää syrjäytyneiksi niin loppusumma on melkoisen suuri. Taloudellisesti, ja erityisesti inhimillisesti kannattavampaa on satsata ennaltaehkäisevään toimintaan ja antaa tukea ennen kuin ongelmat ovat suuria tai monisäikeisiä.
Olisiko aika tehdä muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin?
Palatakseni vielä tilastojen maailmaan niin havainnollistetaan vielä paremmin muutamien hyvinvointialueiden kouluterveyskyselyissä tapahtuneita muutoksia vuoden 2019 ja 2021 välillä. Valtakunnallisesti kouluterveyskyselyn tuloksien mukaan lähes 16 % 8.–9.-luokkalaisista kokee yksinäisyyttä, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista lähes 18 % ja ammattikoulussa 17 % kokee yksinäisyyttä. Kaikki nämä luvut ovat kasvaneet merkittävästi vain muutaman vuoden sisällä, jopa yli 7 prosenttia!
Monella meidän toimintamme alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi) yksinäisyyden tunteen kokemus on kasvanut vain parin vuoden sisällä jopa 8–10 %. Tämä kasvu koskettaa niin 8.-9.- luokkalaisia kuin toisen asteen opiskelijoita.
Pidemmän päälle yksinäisyys on merkittävä terveydellinen riski. Mitä vanhemmaksi kasvetaan ja yksinäisyys on mukana, niin sitä isommaksi ongelmat kasvavat ja niitä on vaikeampi lähteä avaamaan.
Mitä tehdä, jotta saisimme tilastollisia lukuja pienemmäksi ja palveluita paremmaksi?
Avainasemassa on ehdottomasti ennaltaehkäisevät ja helposti saavutettavat palvelut ja toiminnat. Meidän yhteiskuntamme tulisi ehdottomasti satsata näihin palveluihin tulevaisuudessa eikä tehdä niin, että juuri näistä toimista leikataan ja niitä vähennetään. Sote-muutoksen yksi tavoitteista on ollut lisätä ennaltaehkäisevää työtä sekä madaltaa kynnystä eri palveluiden äärelle. Tällä hetkellä näyttää, että esimerkiksi mielenterveydenpalveluihin ei tule muutoksia ollenkaan ja resursseja leikataan.
Meidän tulee vastata omilla toimilla ja palveluilla ihmisten tarpeisiin, jotta jokainen tulee kohdatuksi, jokainen saa tarvitsemaansa apua ja tukea elämäänsä. Palveluverkosto on ihmisiä varten. Yhdessä voimme tuoda esiin ääntämme siitä, että nykyiset toimet eivät ole oikein eivätkä ne ole kannattavia.
Nyt jos koskaan olisi aika tehdä muutoksia.
– Johanna Kainulainen, koordinaattori, Omat Avaimet 4You -toiminta, Aspa-säätiö.
Lähteet
Yksinäisyyden lisääntyminen on jatkunut myös koronarajoitusten purkamisen jälkeen.
Kouluterveyskysely 2019 ja 2021 -THL
Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja toimintaohjelma vuosille 2022-2023
Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2022
Laaja hyvinvointikertomus-Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
