-A A +A

Kaupunkiasumisen uusi normaali

Kaupunkiasumisen uusi normaali

Havainnekuva kerrostalon grillipaikasta. Etualalla miehet korjaavat polkupyörää.
Tulevaisuudessa ihmiset asuvat yhä enemmän yksin tai kaksin, mutta yhteisöllisissä kortteleissa. Yksinäisyys ja omien neliöiden tarve vähenee, hyödykkeiden jakaminen yleistyy ja palvelut tulevat osaksi vuokraa.

Asuminen on suuressa muutoksessa Suomessa. Ihmiset muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin, perhekoot pienenevät ja maahanmuutto voimistuu etenkin Helsingin seudulla.

Suuri kysyntä on nostanut jatkuvasti asuntojen hintoja, ja kohonnut hintataso siirtyy myös rakentamisen kustannuksiin. Asuntojen kuukausivuokrat ja -vastikkeet ovat törmänneet ihmisen maksukykyyn: yksin tai kaksin asuvat eivät pysty maksamaan kolmioiden vuokria, mikä on entisestään lisännyt pienasuntojen kysyntää.

Suomessa yksin asuvia on vuonna 2050 jo puolitoista miljoonaa. Jos asumisemme koostuu vain pienasunnoista, niin missä ihmiset kohtaavat, vaihtavat arjen kuulumisia ja lopulta tutustuvat toisiinsa?

Suurkaupungit tuottavat tekemistä ja tapahtumia, mutta voivat myös lisätä yksinäisyyttä. Kahvilat, ravintolat, teatterit ja konsertit ovat tietenkin kaupunkiasumisen hienoutta, mutta pientuloisille nämä elämykset jäävät usein vähäisiksi. Kaupunkimme tarvitsevat uudenlaista ihmislähtöistä ajattelua, joka lähtee pienen ihmisen tarpeista.

 

Tulevaisuuden kaupunki koostuu yhteisöistä

Tulevaisuuden kaupunkia ei suunnitella ja rakenneta vain erilaisille käyttäjille, vaan erilaisille ihmisille ja ihmisten muodostamille yhteisöille. Elämän eri vaiheet lapsuudesta vanhuuteen, ihmisten kulttuurien moninaisuus ja myös uusien työhön ja vapaa-aikaan liittyvien tarpeiden runsaus luovat uudenlaista, rikasta ja elävää kaupunkikuvaa. Tulevaisuuden kaupunki koostuu omalaatuisista kaupunginosista, vahvoista naapurustoista ja ihmisen kokoisista kortteleista, joissa sekoittuvat asuminen, työnteko ja vapaa-aika.

Tulevaisuuden kaupungissa asutaan yleensä yksin tai kaksin, mutta kolmas huone on korttelissa ja neljäs kaupungilla.

Havainnekuva asukastilasta.

Pienten asuntojen vastapainoksi tarvitaan nykyistä vahvempaa yhteisöllisyyttä sekä yhteistä tekemistä tukevia korttelitiloja – asukastiloja laadukkailla yhteisökeittiöillä sekä erilaisia harrastehuoneita asukkaiden yhteiseen tekemiseen. Monisukupolvinen kortteliasuminen on samalla kylien paluu kaupunkeihin.

Myös kohtuuhintaisuus ja palveluiden saavutettavuus ovat tärkeä osa tulevaisuuden asumista.

Liittämällä asumista, vapaa-aikaa, työtä ja opiskelua tukevia palveluita korttelitason asumiseen, palvelut voisivat olla aiempaa laadukkaampia ja edullisempia.

Korttelitason suurempi asuntomäärä mahdollistaa esimerkiksi korttelipesuloiden, monipuolisten saunojen, kuntosalin ja erilaisten harrastetilojen liittämisen osaksi normaalia vuokraa. Asumisen kohtuuhintaisuus paranee, kun näitä tiloja voidaan vuokrata ulkopuolisille silloin, kun korttelin asukkaat eivät niitä tarvitse.

Havainnekuva pesulasta.

 

Yhteisöllisyys muuttaa muotoaan

Yhteisöllisyydestä on alettu puhua viime vuosina vaihtoehtona individualistisille asumismalleille. Ilmiö ei ole uusi, vaan pikemminkin yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan perinteisistä perheeseen, sukuun, heimoon ja kylään liittyvistä malleista.

Moderniin yhteisöllisyyteen kuuluu yhteinen tekeminen ja yhteiset kiinnostuksen kohteet.

Uudenlaisessa yhteisöllisyydessä yhdistävä liima tulee yhteisistä arvoista, jotka jaetaan naapureiden kesken. Vapaa-aika ja uudenlaiset työmahdollisuudet yhdistävät ja luovat uudenlaisia kaupunkiyhteisöjä.

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Sukupolvienkortteli on esimerkki uudenlaisesta kaupunkiyhteisöstä.

Se on kolmen rakennuttajan (Asuntosäätiö, HOAS ja Setlementtiasunnot Oy) yhteishanke, jonka ajatuksena on vähentää yksinäisyyttä ja kannustaa sekä tukea eri-ikäisten asukkaiden yhteisöllisyyttä kortteliarkkitehtuurin ja palvelukonseptin avulla.

Sukupolvienkorttelissa yhteiset tilat on keskitetty yhteen paikkaan rakennuksen pohjakerrokseen, ja korttelin taloja yhdistää esteetön sisäreitti. Kortteliin tulee myös yhteisön syntymistä tukeva, aktiivinen ja kannustava korttelivalmentaja-palvelu.

Sukupolvienkortteli edustaa uutta, ei-laitosmaista korttelirakennetta, johon on sisäänrakennettu laadukas palvelumalli. Setlementtiasuntojen talon 113 asunnon joukkoon ja eri kerroksiin tulee 20 asuntoa vaikeasti liikuntavammaisille asukkaille. Korttelin 262 asunnossa elää ja vaikuttaa arviolta 400 asukasta.  

Vammaiset asuvat korttelissa omissa kodeissaan, kaikkien asukkaiden keskellä, itsenäisesti, ilman minkäänlaista laitosasumisen leimaa.

Kortteliin kuuluu myös kahvila-ravintola, jonka toimintakonsepti on Suomessa uusi. Setlementtiliiton omistama Viittakivi Oy:n operoima kahvila-ravintola työllistää ja kouluttaa Suomeen tulleita maahanmuuttajia: arkisia kaikenikäisten korttelikohtaamisia hyvän ruuan ja kahvin ympärillä monikulttuurisella swingillä!

 

Vähemmän omia neliöitä, enemmän yhteistä tilaa

Sukupolvienkorttelissa on toteutettu uudenlaista kortteliarkkitehtuuria, joka haastaa perinteisen tehokkuusajattelun: asunnon ulkopuolisiin yhteistiloihin, niiden väljyyteen ja laadukkuuteen samoin kuin liikkumisympäristön esteettömyyteen ja kauneuteen on panostettu.

Sukupolvienkorttelissa asunnot ovat muutaman neliön tavanomaisia asuntoja pienempiä, koska korttelin yleistilat vähentävät asuinneliöiden tarvetta.

Pienissä vuokra-asunnoissa ei ole saunoja, eikä niissä myöskään tarvita pesukoneita, koska korttelin palvelutilassa on väljä korttelipesula. Korttelin palvelutiloja ovat myös muunneltava asukaskeittiöllä varustettu asukastila, kuntosali, verstas ja äänieristetty musiikkitila.

Havainnekuva monitoimitilasta.

Jakamistaloutta ja ekologista asumista

Vielä pari vuosikymmentä sitten sinun piti ostaa haluamasi tavara itsellesi ja säästää siihen pitkän aikaa. Hienointa oli omistaa asunto, auto, kesämökki, purjevene, laskettelusukset, ruohonleikkuri ja myös sähköpora. Omistamiseen liittyi vahva status siitä, että omistus toi vapauden ja riippumattomuuden – kaikesta paitsi pankin otteesta.

Nyt hyödykkeiden yhteiskäyttö on lisääntynyt.

Jakamistalous lähti liikkeelle luksustuotteista: esimerkiksi kalleimpia autoja harvoin ostettiin, vaan ne liisattiin työsuhdekäyttöön. Myös monet luksukseksi luettavat harrastukset perustuvat laitteiden ja tarvikkeiden vuokraamiseen. Samanaikaisesti digitaalisuus mahdollisti tuotteiden ja tavaroiden nopean ja luotettavan jakelun.

Alkoi syntyä yhteiskäyttöön perustuvia palveluja, joista vahvin kasvu tapahtuu sähköisissä yhteiskäyttöautojen palveluissa. Muutos näkyy jo nyt kaupunkisuunnittelussa – yhdellä korttelin asukkaille tarkoitetulla yhteiskäyttöautolla voidaan vähentää viisi kallista maanalaista autopaikkaa.

Onkin arvioitu, että sähköautojen markkinat kasvavat voimakkaasti lähivuosien aikana. Sähköauto on investointina kalliimpi, kuin polttomoottoriauto, mutta käytössä edullisempi halvan energian ja vähäisemmän huoltotarpeen takia.

Kallista sähköautoa ei kannata säilyttää käyttämättömänä, vaan se kannattaa valjastaa vähintään korttelin ja mielellään koko naapuruston käyttöön.

Myös aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet vuosi vuodelta. Helsingissä aurinkoenergiaa on mahdollista saada vuodessa yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. Tulevaisuudessa kerrostalojemme katot ovat päällystettyjä aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat ilmaista sähköä kiinteistön tiloille, laitteille ja mahdollisesti myös asuntoihin. Moderni, vastuullinen kaupunkiasuminen on samalla kannanotto kohti kestävää energia- ja liikenneratkaisuja.

Setlementtiasunnot Oy on yhteisöllinen asuntorakennuttaja. Yhtiön omistajina ovat Suomen Setlementtiliitto ry ja Kalliolan setlementti, ja tämän omistajuuden kautta asumiseen on tuotu ihmiskeskeisyyttä, ihmisten taitojen ja osaamisen tunnistamista sekä erilaisuuden hyväksymistä. Sukupolvienkortteli valmistuu Helsingin Jätkäsaareen maaliskuun 2017 alussa.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmennetaan lähettäjän olevan ihminen ja vähennetään roskapostia.
3 + 1 =
Ratkaise tämä matematiikan kysymys ja anna vastaus. Esim. 1+3 = 4.