Porin Aspa-koti Valtti tarjoaa tuettua asumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelun jälkihuollon nuorille. Aspassa kaikki ovat samalla viivalla, niin asukkaat kuin työntekijät. Heitä yhdistää yhteinen tavoite. Asiakkaan työnkuva on kuntoutua ja työntekijöiden tehtävänä on tukea kuntoutumisen edistymistä.
Valtin asukkailla voi olla mielenterveys- ja päihdeongelmia, neuropsykiatrisia häiriöitä tai he voivat olla lastensuojelun asiakkaina sekä lastensuojelun jälkihuollossa olevia nuoria. Ikähaitari on tällä hetkellä 20–70 vuotta ja keski-ikä noin 50 vuotta. Tulevaisuudessa asukkaina nähdään entistä nuorempia.
Asiakkaiden tukena on moniammatillinen tiimi, joka koostuu lähihoitajista, sairaanhoitajista ja sosionomeista. Heillä on erityisosaamista päihde- ja mielenterveystyöstä, voimavarakeskeisestä työskentelystä, neuropsykiatriasta, diabeteksen hoidosta, sekä erityisryhmien kanssa työskentelystä. Aspa Palveluilla on mahdollisuus kouluttautua tiimin osaamista täydentäen.
”Täällä ei juututa titteleihin. Kenelle tahansa voi soittaa ja aina saa apua. Meillä kaikki tekee työtä saman asian eteen eri rooleissa”, kertoo Aspa-kodin johtaja Jouni Salonen.
Ihminen ihmiselle inhimillisesti
”Emme ole työntekijöitä asiakkaille vaan tasa-arvoisia. Pystymme rehellisesti keskustelemaan vaikeistakin asioita. Jokainen hyväksytään semmoisena kuin hän on, eikä kenenkään tarvitse olla täydellinen. Tämä koskee myös talon henkilökuntaa”, kertoo ohjaaja Anne Vuorisalo.
Arki on pääasiassa elämänhallinnan opettelua yhdessä asukkaiden kanssa. Se voi olla arjen rytmin ja rutiinien löytämistä, yhdessä siivoamista ja ruoanlaittoa, motivointia sosiaaliseen elämään, läsnäoloa tai digitukena toimimista.
”Joillekin riittää tieto siitä, että me olemme lähellä. Se luo turvallisuuden tunteen. Joskus työ on äitinä olemista aikuiselle ihmiselle, ja toisille taasen olemme se ainoa läheinen”, kuvailee Anne elämää Aspa-kodissa.
Yksilölliset tarpeet huomioiden
Joillekin Aspa-koti on ponnahduslauta itsenäisempään elämään, joillekin pysyvämpi koti. Jokainen kuntoutuu omalla tahdillaan ja yksilöllisesti, vaikka he asuvat samassa paikassa. Kuntoutuksessa saatetaan mennä takapakkia, mutta tämäkin kuuluu asiaan. Sen jälkeen yhdessä mietitään tilanne ja jatkoaskeleet uudelleen.
”Edistysaskeleeksi voi sanoa, jos onnistumme tekemään itsemme tarpeettomaksi”, Jouni sanoo. ”Onnistumiseksi voi nähdä myös sen, ettei asukas tarvitse tuetumpaa asumista vaan pysyy palvelun piirissä”, hän jatkaa.
Valtin asiakkaissa on paljon varttuneempia miehiä. Tämäkin on huomioitu Aspassa hyvin. Yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa heille järjestettiin kerran viikossa oma Äijä-ryhmä. Tilaisuus kokosi yhteen talon miehet ja he pääsivät tekemään juuri heille tärkeitä asioita. Kalastuksen lisäksi siellä saatettiin puhua sellaisia asioita, joita ei muissa porukoissa kehdattu tuoda esiin.
Miksi Jouni ja Anne ovat valinneet Aspan?
Paljasjalkainen porilainen Jouni on ollut Aspa Palveluilla töissä kaksi vuotta. Hän oli tehnyt pitkän uran Porin kaupungilla ja kokemusta löytyy lastensuojelusta ja mielenterveyskuntoutuksesta. Koulutukseltaan hän on sosionomi, mutta on täydentänyt osaamistaan muun muassa johtamisen ammattitutkinnolla sekä innovaattorikoulutuksella.
”Halusin vielä päästä kokeilemaan ja oppimaan jotain uutta. Erityisesti aikuisten kanssa työskentely kiinnosti pitkän lastensuojelu-uran jälkeen. Aspassa minua puhutteli talon arvot sekä halu näyttää omalle pojalleni”, Jouni kertoo.
Anne on ollut Aspassa töissä Valtin perustamisesta lähtien eli 8 vuotta. Hän valmistui suurtalousesimieheksi vuonna 1992. Myöhemmin hän vaihtoi uraa ja kouluttautui lähihoitajaksi vuonna 2009. Tämän jälkeen hän on suorittanut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen ammattitutkinnon työn ohessa valmistuen kaksi vuotta sitten.
”Hakiessani Aspaan töihin ei ollut tarjolla vastaavaa, tuettua asumista. Pääsimme rakentamaan täysin uutta toimintaa Poriin”, Anne muistelee. ”Aspalla on hyvä maine, joka on täysin totta. Pidän työstäni, työkavereistani ja asukkaista. Täällä on hyvä olla töissä.”
