ASTA™-arviointivälineellä voidaan arvioida jokapäiväisiin kodin toimiin tarvittavan avuntarpeen laatua ja vaihtelua. Jotta asiakkaalle voidaan paremmin räätälöidä tarpeenmukaisia palveluja, tulee myös avuntarpeen arvioinnin olla yksilöllistä.
Tarve uuden avuntarvetta arvioivan välineen kehittämiselle havaittiin vuonna 2007 Asumispalvelusäätiö ASPAn Omaan elämään – Turvallisen asumisen projektin alkuselvityksessä. Asumisyksiköiden työntekijöille, vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille sekä keskussairaaloiden kuntoutusohjaajille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin mitä arviointivälineitä he käyttävät palvelutarpeen arviointiin henkilöillä, joiden toimintakyky vaihtelee sairaudesta johtuen.
Kyselyyn vastanneet kokivat, ettei heillä ollut käytössään sopivia arviointivälineitä. Vammaispalveluiden tarpeisiin oli löydetty vain muutamia välineitä ja niitä saatettiin käyttää väärillä asiakasryhmillä. Esimerkiksi RAVA-mittaria, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden avuntarpeen arviointiin, käytettiin myös nuorten asumisen tukitoimien arvioinnissa. Käytössä oli myös laadultaan hyvin vaihtelevia itse kehitettyjä lomakkeita. Avuntarpeen laatua tai vaihtelua nämä välineet eivät tuoneet esiin.
Yksilöllistä yksityiskohtaista arviointia
ASTAsta haluttiin tehdä uudenlainen, useille asiakasryhmille soveltuva arviointiväline. Diagnoosien sijaan lähtökohdaksi otettiinkin arjen toimista, kuten itsestä huolehtimisen toiminnoista ja kodintöistä suoriutuminen. Välineen haluttiin myös tuovan esiin avuntarpeen moninaisuutta, kuten fyysiseen toimintakykyyn, toiminnan ohjaukseen tai motivaatioon liittyviä avuntarpeita. Muita lähtökohtia olivat arvioinnin asiakaslähtöisyys, avuntarpeen vaihtelun esille saaminen sekä soveltuvuus useiden ammattilaisten työvälineeksi.
Arvioitavat toiminnot pohjautuvat soveltuvin osin Maailman terveysjärjestö WHO:n ICF- luokitukseen (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus). ICF-luokituksen tavoitteena on yhtenäistää toimintakyvyn arviointikäytäntöjä sekä terminologiaa, joten sen valinta uuden arviointivälineen perustaksi nähtiin perustelluksi. Käyttäjäkommenttien perusteella arvioitavia toimintoja on lisäksi pilkottu pienempiin osiin, jotta ASTAsta on saatu käytännön työtä palveleva työväline. Myös yksilöllisille lisäyksille on jätetty tilaa, jotta juuri tietylle henkilölle tärkeiden toimintojen arviointi on mahdollista.
ASTA™-lomakkeisto ja -tietokoneohjelma tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi, jotta henkilöillä olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet asioida omalla äidinkielellään. Kehittämistyö on ollut käyttäjäkeskeistä: käytännön pilotointeja on toteutettu sekä suomeksi että ruotsiksi, ja yhteensä näihin on osallistunut noin 180 ammattilaista. Heiltä on kerätty palautetta ASTAn käytöstä mm. psykiatrisilla, neuropsykiatrisilla, neurologisilla, kehitysvammaisilla sekä liikunta- ja aistivammaisilla asiakkailla.
ASTAn käyttö mielenterveyskuntoutujilla
Useat välineet arvioivat avuntarvetta vain fyysisestä näkökulmasta, mutta ASTAssa huomioidaan myös sanallisen ohjauksen, muistuttamisen tai motivoimisen tarve. Tämänkaltainen avuntarpeen laadun esille saaminen on katsottu varsinkin mielenterveyskuntoutujilla erittäin tervetulleeksi. Lisäksi ASTAn on koettu auttaneen joitakin henkilöitä miettimään aiempaa tarkemmin omaa avuntarvettaan sekä sitä, mikä heille on tärkeää ja minkälaisia tavoitteita heillä voisi olla esimerkiksi kuntoutukselle.
Avuntarpeen laadun esille saaminen on katsottu varsinkin mielenterveyskuntoutujilla erittäin tervetulleeksi.
Niemikotisäätiön ELVIS-hankkeen projektityöntekijä, toimintaterapeutti Heidi Karjalainen on yksi ASTAn käyttäjistä. ”ELVIS-hankkeessa kehitämme RAY:n tuella uutta ohjattua toiminnallista vertaistukimallia, GFP-mallia (Guided Functional Peer support-model). Hankkeen myötä perustettu Kulttuuripaja ELVIS tarjoaa nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille monipuolista toimintaa, joka perustuu GFP-mallin mukaiseen toiminnalliseen vertaistukeen.”
”Yhteistyöhön Omaan elämään -projektin kanssa päädyimme etsiessämme arviointimenetelmää, jonka pohjana olisi ICF-luokitus ja sopisi moniammatillisen tiimimme käyttöön. Lisäksi välineen tuli soveltua yhteistyötahojemme eli psykiatrian poliklinikoiden, asumisvalmennusyksiköiden, kuntoutumiskotien ja kotihoidon tiimin työntekijöiden käyttöön.”
”Mielenterveyskuntoutujan avuntarpeen arviointi on haasteellista etenkin siksi, että psyykkisen voinnin vaihtelut vaikuttavat arvioinnin lopputulokseen eri päivinä tai jo yhden vuorokauden eri hetkinä hyvinkin paljon”, toteaa Karjalainen. ”ASTA onkin oivallinen arviointiväline, koska se huomioi erityisesti vaihtelevan avuntarpeen. Myös mahdollisuus kirjata arviointia ylös sanallisesti ja kuvata erilaisia muuttuvia tilanteita on erittäin tärkeä ominaisuus.”
Karjalaisen mukaan ASTAn valinnassa tärkeitä tekijöitä olivat myös maksuttomuus ja mahdollisuus arvioida vain kulloinkin tarvittavia toimintoja: ”Sovellettavuus keventää arviointia ja maksuttomuuden uskoimme edesauttavan ASTAn käyttöönottoa yhteistyötahoillamme.”
Koska ASTAssa on runsaasti asumiseen ja arjen elämänhallintaan liittyviä osioita, palvelee se Karjalaisen mielestä korostetuimmin asumisyksiköiden henkilökuntaa: ”Varsinkin ASTA™-tietokoneohjelma on asumisyksiköiden työntekijöille tervetullut työkalu. Meille ELVIS-hankkeessa puolestaan on merkityksellistä tietää, miten tarjoamamme toiminta vaikuttaa asiakkaidemme päivittäiseen elämään ja arjen eri osa-alueisiin.”
ELVIS-hankkeessa ASTAa on käytetty alku- ja seuranta-arvioinneissa puolivuosittain. ”Tällöin olemme voineet konkreettisesti nähdä asiakkaan voinnissa tapahtuneet muutokset. Mahdollista on myös huomioida vaihteleva avuntarve lyhyemmällä aikavälillä ja käyttää tätä tietoa jatkosuunnitelmien pohdintaan, kuten miten opiskelut voisivat sujua, jos arvioinnin mukaan aamuisin avuntarve on hyvin suuri ja iltapäivisin pieni”, kuvaa Karjalainen.
Mielenterveyskuntoutujia ASTA voi Karjalaisen mukaan hyödyttää myös konkretisoimalla avuntarvetta: ”Se auttaa keskusteltaessa henkilön omista toimintakyvyn vahvuuksista ja mahdollisista rajoitteista. Lisäksi se auttaa selkeyttämään tietoa omasta toimintakyvystä eli toimii itsetuntemuksen vahvistajana.”
Haasteita riittää jatkossakin
ASTA-arviointi rajoittuu pääasiassa kotona tehtäviin arjen toimiin. Kokonaisvaltaisessa avuntarpeen arvioinnissa pitää kuitenkin aina huomioida näiden lisäksi myös muita henkilölle tärkeitä asioita, kuten sosiaaliset suhteet, harrastukset, työ ja opinnot. ASTAlla ei myöskään voida suoraan määrittää sopivaa asumispalvelumuotoa tai henkilökohtaisen avun tuntimäärää. Avuntarpeen laatua, kohdentumista ja vaihtelua profiloimalla voidaan kuitenkin nykyistä paremmin löytää tarkoituksenmukaisia tukitoimia.
ICF-pohjaisena arviointivälineenä ASTA on vahvasti tätä päivää ja tulevaisuutta. Käytännön pilotoinneissa on tutkittu sen käytettävyyttä sekä soveltuvuutta eri asiakasryhmien arviointiin.
ICF-pohjaisena arviointivälineenä ASTA on vahvasti tätä päivää ja tulevaisuutta. Käytännön pilotoinneissa on tutkittu sen käytettävyyttä sekä soveltuvuutta eri asiakasryhmien arviointiin ja käyttötilanteisiin, mutta laajempaa validointia ollaan suunnittelemassa vasta nyt. Jatkokehittämiselle haetaankin kevään aikana rahoitusta Kelasta.
Tulevaisuuden haasteena on myös ASTAn kääntäminen englanniksi. Koska välineen perustana oleva ICF-luokitus on kansainvälinen, olisi suomen- ja ruotsinkielisten versioiden rinnalle järkevää työstää myös englanninkielinen versio. Tällöin yhä useammalla henkilöllä olisi mahdollisuus asioida omalla äidinkielellään ja myös kansainväliset mahdollisuudet olisivat aivan uudenlaiset.
Lisätietoa ASTA™-arviointivälineestä
Kirjoittanut: Katja Laine, projektityöntekijä, Asumispalvelusäätiö ASPA
Julkaistu alunperin Suuntaaja-verkkolehdessä 1/2011
