Itsenäistä ja tuettua arkea Lahdessa

Lahden kaupungin vammaispalveluissa on viime vuosien aikana kehitetty aktiivisesti kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä ja tuettua asumista. Kehittämistyön tukena on ollut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) Arjen keskiössä -hanke. Hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja ja kehitettiin uusia toimintamalleja yhdessä asiakkaiden kanssa.

ARAn koordinoimassa Arjen keskiössä -hankkeessa etsittiin uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumista ja elämää lähiyhteisöissä. Hanke on osa Kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa (Kehas), jonka tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen asuminen laitoksista ja lapsuuden kodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Lahden vammaispalvelut lähti mukaan Arjen keskiössä -hankkeeseen etsimään ratkaisuja kehitysvammaisten asumisen kehittämiseksi.

Lahden lisäksi hankkeeseen osallistuivat Turku, Seinäjoki ja Kotka sekä Carea-kuntayhtymä, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Hankkeen asiantuntijoina toimivat ympäristöministeriö ja Kehitysvammaliiton koulutus- ja vaikuttamisyksikkö. Hanke toteutettiin vuosina 2012-2014.

Lahden alueella kehitysvammalaitosta ei enää ole. Asumispalvelujen kehittämiselle on kuitenkin tarvetta. Etenkin lapsuudenkodista poismuuttaville kehitysvammaisille nuorille tulee etsiä yksilöllisiä asumis- ja palveluratkaisuja.

Palveluita lähdettiinkin Lahdessa uudistamaan voimakkaasti. Tavoitteena oli kohdentaa palveluita entistä tehokkaammin sekä rakentaa mahdollisuuksia yksilöllisten ratkaisujen toteuttamiselle. Uudistukset kytkeytyivät osaksi muutosta, jossa kuntayhtymän asumispalveluyksiköt siirtyivät vuoden 2013 alussa osaksi kaupungin omaa palvelutuotantoa. Hanke aloitettiin kartoittamalla vuoden 2012 aikana nykyiset asumispalvelut ja vahvistamalla yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken.

Asiakkaiden ja alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa ideoitiin uudenlaisia innovatiivisia ratkaisumalleja, jotta erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voisivat olla yhdenvertaisia kansalaisia ja kuntalaisia. Tavoitteena on, että heillä olisi mahdollisuus elää kuten muutkin kuntalaiset niin asumisen, mielekkään työn tai muun toiminnan, vapaa-ajan, ihmissuhteiden kuin lähiyhteisön ja yhteiskunnan toiminnassa mukana olemisen osalta. 

Asumisen työpajat

Hankkeen aikana harjoiteltiin uudenlaisen työpajamallin hyödyntämistä. Lahden työpajoissa olivat edustettuina palvelun käyttäjät, palvelun tuottajat, kaupungin vammaispalvelut, opetustoimi, nuorisotoimi sekä tekninen ala. Lahden työpajatyöskentelyyn osallistui erityisen runsaasti kehitysvammaisia nuoria. Osa heistä asui edelleen lapsuuden kodissaan, osa erilaisissa asumisyksiköissä.

Hankkeen aikana järjestettiin kolme työpajaa, joissa asiakkailta kerättiin kattavasti tietoa siitä, miten he haluavat omaa elämäänsä suunnitella ja rakentaa. Pajoissa työskenneltiin ryhmissä, joissa eri alojen toimijat kohtasivat tasavertaisesti ja aidosti asiakkaiden tarpeet ja näkemykset. Yhdessä lähdettiin miettimään millaisin ratkaisuin niiden toteutus onnistuu. Kaikki osallistujat kokivat työpajat erittäin onnistuneiksi. Yhteistyöskentelyssä parasta oli roolien hämärtyminen. Niin sanotut ammattilaisroolit hävisivät ja asiakkaista tuli tilanteessa tärkeimmät asiantuntijat.

Niin sanotut ammattilaisroolit hävisivät ja asiakkaista tuli tilanteessa tärkeimmät asiantuntijat.

Pajoissa työskenneltiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Toisessa vaiheessa analysoitiin asuinalueita ja sitä, mitä niillä oli tarjota. Kolmannessa vaiheessa innovoitiin uusia ratkaisuja, joita kyseisille alueille voitaisiin tehdä. Osana työskentelyä asiakkaat piirsivät kuvitteellisen pohjapiirustuksen omasta kodistaan. Asuinalueisiin tutustuttiin myös konkreettisesti käymällä paikan päällä.

Asiakkaat olivat pääroolissa myös hankkeen aikana järjestetyissä seminaareissa, joissa kumppanuustoimijat kohtasivat. Asiakkaat esittelivät seminaareissa työpajojen antia.

Käytännön kehittämistyö

Arjen keskiössä -hankkeen ja kaupungin oman tuottavuushankkeen käynnistyessä vuonna 2012 itsenäisen asumisen kehittämiseen panostettiin yhden työntekijän resurssilla. Alkuvaiheessa käytiin läpi olemassa olevien asumisyksiköiden asiakkaiden todelliset tuen tarpeet. Useamman asiakkaan kohdalla palvelu oli ylimitoitettu asiakkaan asumisen taitoihin nähden. Yhdestä asumisyksiköstä jopa lakkautettiin yövalvonta tarvekartoituksen tuloksena.

Vuonna 2013 käynnistettiin olemassa olevien resurssien turvin itsenäistä asumista tukeva tiimi, joka muodostui hanketyöntekijästä, asumisen ohjaajasta ja osallisuutta tukevasta tukiohjaajasta. Hanketyöntekijä osallistui asiakkaiden alkukartoituksiin, tuen suunnitteluun sekä auttoi asunnon hankkimisessa. Asumisen ohjaaja toteuttaa asiakkaan kanssa luotua suunnitelmaa arjessa. Tukiohjaajan tehtävä on tukea asiakkaiden osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan ja ohjata osallistumista kaikille kuntalaisille avoimiin toimintoihin. Oleellista on myös järjestää mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden luomiseen ja aktiiviseen vapaa-aikaan.

Asuntojen hankkiminen

Hankkeen alussa ajatuksena oli keskittää itsenäistä ja tuettua asumista tietyille asuinalueille ja muodostaa asuntojen asiakkaista pienyhteisöjä tai asuntoverkostoja. Heti ensimmäisessä asiakkaiden kanssa pidetyssä työpajassa tuli erittäin selväksi, että asiakkaat halusivat itse valita omat asuinalueensa. Asuinympäristön valintaan vaikuttivat esimerkiksi lapsuudenkodin sijainti, ystäväpiiri sekä merkitykselliset palvelut. Aiemmilla ikävillä kokemuksilla oli myös merkitystä.

Heti ensimmäisessä asiakkaiden kanssa pidetyssä työpajassa tuli erittäin selväksi, että asiakkaat halusivat itse valita omat asuinalueensa.

Asuntoja on etsitty eri kanavia hyödyntäen. Vuokrattaviin yksiöihin on Lahden alueella suuri kysyntä, joten tuli tarve miettiä myös muita vaihtoehtoja. Yhteistyötä asuntojen saamiseksi on tehty Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Aspa-säätiön kanssa. Säätiöt ovat ostaneet asuntoja asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja vuokranneet ne heille. Säätiöiden asiantuntemus asuntojen hallinnoinnista sekä vammaisalasta on helpottanut asunnon hankkimisen prosesseja. Rakentamisprosesseja ei hankkeen aikana ole Lahdessa tehty.

Asumisen tuki

Jokaiselle tuetusti asumaan muuttavalle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen asumisen tukisuunnitelma. Suunnitelmaa on laatimassa asiakkaan lisäksi hänen valitsemansa tärkeät ihmiset sekä vammaispalvelun edustaja.

Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan tuen tarpeet, jotka kartoitetaan ”Näin minä pärjään”-arvioinnin avulla. Tuen tarpeita ja tuen laajuuksia on hyvin erilaisia. Tyypillisesti henkilöt tarvitsevat apua rahan käytön suunnitteluun, ravitsemuksesta huolehtimiseen sekä ostosten tekemiseen. Joillekin tuki on konkreettista ja käytännössä asioiden tekemistä yhdessä, joillekin riittää keskustelutuki puhelimitse.

Asumisen käynnistyessä tuki on melko tiivistä. Tuen määrää voidaan vähentää asioiden ja arjen taitojen kehittyessä. On tärkeää, että omaan kotiin muuttavalla henkilöllä on tiedossa puhelinnumero, josta saa tukea ympärivuorokautisesti. Yöaikaan tukipuhelimeen vastaa asumisyksikön yöohjaaja, joka antaa tarvittavan ohjauksen puhelimitse. Tarvittaessa asiakasta pyydetään tulemaan yksikköön.

Menneisyyden haamut ja epäonnistumiset on pystyttävä unohtamaan ja annettava mahdollisuus aloittaa elämä ilman epäonnistumisen pelkoa.

Tuettua asumista suunniteltaessa on lähdettävä liikkeelle henkilön voimavaroista ja omasta tahdosta, joka on suurin motivaattori. Menneisyyden haamut ja epäonnistumiset on pystyttävä unohtamaan ja annettava mahdollisuus aloittaa elämä ilman epäonnistumisen pelkoa. Hallittujen riskien ottaminen on kokemuksemme mukaan kannattanut.

Sosiaaliset suhteet ja vapaa-ajan tukeminen

Työpajoissa sekä asiakkaat että heidän läheisensä toivat esiin, että asumisen tuen lisäksi apua ja ohjausta tarvitaan myös vapaa-aikaan sekä sosiaalisiin suhteisiin. Vapaa-ajan toimintoihin lähteminen ja erilaisiin toimijoihin tutustuminen koettiin vaikeaksi. Tutustuminen ikätovereihin ei myöskään ollut itsestäänselvyys.

Tukiohjaajan työn turvin asiakkailla on ollut mahdollisuus osallistua yhteisiin tapaamisiin, joissa suunnitellaan erilaisia menoja, tapahtumia, retkiä ja harrastustoimintoja. Yhteisissä tapahtumissa on ollut mahdollisuus tutustua ja ystävystyä muiden ihmisten kanssa. Tukiohjaaja toimii tapaamisissa lähinnä innostajana ja mahdollisuuksien tarjoajana. Ajan kuluessa asiakkaat rohkaistuvat koko ajan enemmän tuottamaan itse ideoita ja mielipiteitä.

Asumisen tuen lisäksi apua ja ohjausta tarvitaan myös vapaa-aikaan sekä sosiaalisiin suhteisiin.

Tukiohjaajan kanssa asiakkaat ovat osallistuneet mm. ravintolapäivään pitämällä omaa ravintolaa, taidelauantaihin myymällä toimintakeskuksen valmistamia tuotteita sekä joulufestareille. Julkisista tapahtumista on osallistuttu esimerkiksi Lahden öihin sekä ystävänpäivän avoimiin oviin. Tukiohjaaja on auttanut myös festari-, laavu- ja tanssiretkien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Omina tapahtumina on järjestetty kesätapahtuma, pikkujoulut sekä vappujuhlat, jotka ovat olleet avoimia muullekin yleisölle. Säännöllisinä harrastusmahdollisuuksina on ollut tarjolla salibandya, liikuntaryhmä sekä show-tanssiryhmä. Myös karaokeillat ovat tuoneet mahdollisuuden säännöllisiin tapaamisiin.

Kertynyt kokemus tuetun asumisen järjestämisestä on osoittanut, että myös erityistä tukea tarvitsevat henkilöt verkostoituvat ja luovat ympärilleen turvallisuutta lisääviä tukiverkostoja. Väkisin tai ulkopuolelta ohjaten tällaisten verkostojen luominen ei onnistu, mutta riittävillä mahdollisuuksilla erilaisten ihmisten kohtaamiseen löytyy niitä henkilöitä, joiden kanssa juttu luistaa ja ”naapuriapu” luonnistuu, vaikka välimatkaa olisi enemmänkin.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Itsenäisen asumisen tiimin kokoaminen ja käynnistäminen on ollut erittäin onnistunut ratkaisu osana asumisen kehittämistä Lahdessa. Taloudellisen hyödyn kuvaaminen on vielä kesken. Esimerkkinä voi kuitenkin mainita useamman henkilön, jotka ovat muuttaneet ympärivuorokautisesta asumisyksiköstä omaan asuntoon. Asiakkaan kokemasta hyödystä on valmistumassa opinnäytetyö.

Tällä hetkellä tuetun asumisen tiimi on saamassa käyttöönsä tukipisteen, joka toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Tukipisteessä voi tavata ohjaajia tai kavereita. Tila mahdollistaa myös erilaista vapaa-ajan viettoa ja pienkurssien järjestämisen. Asiakkaat ovat toivoneet peli-iltoja ja yhteistä ruuanlaittoa osana illanviettoa.

Kannustamme kaikkia rohkeisiin ratkaisuihin ja ennakkoluulottomaan hallittujen riskien ottamiseen.

Tällä hetkellä Lahden kaupungin vammaispalvelut tuottavat asumispalveluita 235 henkilölle ryhmämuotoisissa palvelukodeissa. Tämän lisäksi asumisen tuki tarjotaan 60 itsenäisesti normaaliasuntokannassa asuvalle henkilölle. Asiakkaat ovat pääasiassa kehitysvammaisia henkilöitä. Päiväaikaista toimintaa tarjotaan kahdessa toimintakeskuksessa sekä liikkuvan päivätoiminnan ja avotyön muodossa yhteensä noin 240 henkilölle.

Tavoitteena tuetun asumisen tiimillä on edelleen tukea asiakkaita itsenäisempään asumiseen ja osallistumiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Toiminnallisuuden ja aktiivisen osallistumisen avulla koemme tuovamme erityistä tukea tarvitsevat henkilöt aidosti osaksi yhteiskuntaamme. Positiivinen esilletulo ja kaikille avoimet tilaisuudet, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden ja kuntalaisten kohtaamisen ovat keinojamme edistää yhdenvertaisuutta.

Kannustamme kaikkia rohkeisiin ratkaisuihin ja ennakkoluulottomaan hallittujen riskien ottamiseen. Positiivinen asenne ja usko ihmisen omiin valintoihin kantaa.

Minna Högberg, asumisen koordinaattori
Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori
Lahden kaupungin vammaispalvelut

Artikkeli on julkaistu alunperin Suuntaaja-verkkolehdessä 1/2015.

Lähteet ja lisätietoja

Arjen keskiössä -hanke

Hintsala, Susanna & Mietola, Reetta 2013. ”Vain me ja tavallinen kerrostalo”. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja.  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6/2013.

Kehitysvammaisten asumisen ohjelma 2010-2015.