Joustavuus palveluiden välillä olisi toivottu asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi. Siihen tarvitaan keskustelua ja luottamusta tilaajan ja asumispalveluiden järjestäjien kanssa.
Henkilö, joka sairastuu mielenterveydellisesti, muuttaa yleensä hänelle tarkoitettuun ja räätälöityyn asumispalveluun, joka edesauttaa kuntoutumista. Asumispalveluita on monen tasoisia kuten tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Asiakkaalle sopiva palvelu ja asuminen valitaan vastaamaan juuri sen hetken palvelutarvetta.
Erilaisissa asumispalveluissa on mielestäni kehitettävää siinä mielessä, että ne ovat liian joustamattomia. Asuminen pitäisi olla itseoikeus, jossa ihminen saa itse päättää asumisensa tai niin kuin Aspan slogan ”Asiakas päättää kaapin paikan.”
Mielenterveyskuntoutuja voi joutua sairastumisen jälkeen muuttamaan useita kertoja siksi että joko kuntoutuu, tai että tarvitsee enemmän tukea asumiseensa. Asiakkaiden voinnissa voi myös tapahtua eri tilanteista johtuvaa väliaikaista voinnin nousua ja laskua. Tällöin palveluiden joustavuudella voitaisiin välttää asiakkaan joutuminen sairaalaan ja näin vähentää erikoissairaanhoidon kuormittavuutta.
Tukea muutostilanteisiin
Mielenterveyskuntoutujan asumispalvelut tukevat ja luovat turvallisen ympäristön kuntoutumiseen ja elämän hallinnan harjoittelemiseen sekä ylläpitämiseen. Ihminen, joka asuu yhteisöllisessä asumisessa ja kuntoutuu, muuttaa tuetun asumisen yksikköön. Samalla asiakkaan asuinympäristö ja naapurit muuttuvat, jolloin kuntoutuminen voi epäonnistua tuesta huolimatta. Jos käykin niin, että asiakas tarvitsee uudelleen yhteisöllistä asumista, tuttu ja turvalliseksi koettu ”vanha” asumispaikka on täynnä ja hän joutuu muuttamaan jälleen uuteen paikkaan.
Muuttaminen on kenelle meistä tahansa raskas kokemus, joka yleensä kuormittaa todella paljon. Mielenterveyskuntoutujalla on usein erinäisiä haasteita tutustua tai ylläpitää sosiaalisia suhteita ja siksi myös muuttaminen voi olla moninkertaisesti raskaampaa. Asukas asuinyksikössä saattaa pelätä kuntoutumista myös siksi, ettei hänen tarvitsisi muuttaa taas uuteen asuinympäristöön.
Tuettuun asumiseen voitaisiin ”räätälöidä” vahvan tuetun asumisen malli, jossa asukas saisi määrätyn ajan vahvempaa tukea tarvittaessa. Yhteisölliseen asumispalveluun voitaisiin kehittää ”tuetun asumisen palvelu”, jolloin voitaisiin arvioida asukkaan pärjäämistä ennen varsinaista muuttoa.
Jouni Salonen
Aspa-kodin johtaja
Aspa Palvelut Oy
