Kirsikka.

Miten pidämme huolen siitä, että heikommassa asemassa olevat henkilöt eivät jäisi digiosattomiksi?

Digin merkitys kasvaa digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Se edellyttää meiltä uudenlaista osaamista: digilaitteita, digitaitoja sekä oikeutta saada yksilöllistä tukea digikuilujen ylittämiseen.

Digi mukaan asumispalvelun suunnitteluun

Asumispalveluiden käyttäjät esimerkiksi eri tavoin vammaisen ihmiset sekä mielenterveyskuntoutujat ovat vaarassa jäädä yhteiskuntamme ulkopuolelle. Heidän osallisuuden toteutumista tuetaan aktiivisesti asumispalvelutyössä. Yhteiskunnan digitalisoituminen tuo kuitenkin eteen haasteita, joiden ylittämiseen tarvitaan digin merkityksen huomioimista asumispalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Opinnäytetyöprosessissani tutustuin Aspa-kotien asumispalvelun suunnittelun prosesseihin sekä asiakastyötä ohjaaviin menetelmiin. Pääsin selvittämään digiosallisuuden lähtötilannetta Aspa-kotien työntekijöiden sekä asiakkaiden näkökulmasta.

”Asiakkaat kokivat digin käytön merkitykselliseksi osaksi omaa osallisuuden kokemustaan, ja toivoivat saavansa digitukea osana asumispalvelua. Osa asiakkaista oli saanut digitukea, mutta yksilöllisiä digituen tarpeita ei kartoiteta asumispalvelua suunniteltaessa yhdenvertaisesti.”

Aspa-kotien palvelujen toteuttamissuunnitelmaan kirjataan asumispalvelun sisältö sekä asiakkaan omat toiveet kohti itsenäistä elämää. Palvelujen toteuttamissuunnitelma ohjaa asiakastyötä ja sen avulla asumispalvelun laatua arvioidaan tavoitteellisesti. Huomioimalla digimaailman asumispalvelun suunnittelussa ja toimintatavoissa digiosallisuuden edistäminen ei jäisi pelkästään digitaitoisten työntekijöiden vastuulle.

Asiakkaan digitaitoja ja digituen tarpeita tulisi kartoittaa myös suunnittelussa. Näin asiakkaan digiarjen toteutumista voisi arvioida ja ottaa osaksi asiakkaan asumispalvelun tavoitteita yhdenvertaisesti. On kuitenkin tärkeä huomioida myös ammattihenkilöstön tukemisen merkityksellisyys digin murroksessa.

Kouluttamalla henkilöstöä asiakkaiden digiarjen tukeminen mahdollistuisi uudella tavalla

Aspa-kotien asiakkaat toivoivat digitekemistä hyödyistä huveihin. Ratkaisuna toimisi esimerkiksi asumisyhteisöjen ryhmätoiminta digimmällä otteella virtuaalimatkojen tai digitukihetkien merkeissä. Uusien digitaitojen oppiminen yhdessä edistäisi yhteisöllisyyttä ja antaisi eväitä digimaailman hyötyjen tunnistamiseen.

”Digitaalinen arki on edellytys yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle ja se tuo mukanaan myös uudenlaisia osallistumisen sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Digiosattomien ihmisten tukeminen kohti digilaitteita, digitaitoja ja digitukea avaa ovet inklusiiviselle ja modernille yhteiskunnalle sekä vähentää ihmisten välisiä eriarvoistavia asetelmia.”

Kyse ei siis ole rakettitieteestä, vaan uusien ja merkityksellisten taitojen oppimisesta. Digitaidot ovat jokaisen oikeus ja kansalaistaito. Tukemalla heikommassa asemassa olevien henkilöiden digiosallisuutta, tuetaan heidän valmiuksiaan ottaa modernin yhteiskunnan osa-alueet haltuun ja luontevaksi osaksi sujuvaa arkea.

Valmistuttuani Humakista yhteisöpedagogiksi pääsin työskentelemään digiosallisuuden parissa opinnäytetyöni tilaajalle, Aspa-säätiön Digiloikkarit-toiminnalle. Jatkan tärkeäksi havaittua työtä asumispalvelujen asiakkaiden digiarjen mahdollistamiseksi. Hyödynnän opinnäytetyöprosessista saatuja havaintoja ja tuloksia kehittämällä asumisyhteisöille ja asumispalvelua tuottaville tahoille tukimateriaalia, jonka avulla digi saataisiin mukaan asumispalvelutyön osallistaviin toimintatapoihin. Opinnäytetyöni tuloksia ja kehittämisehdotuksia huomioidaan myös Aspa Palvelut Oy:n kehittämisessä, jotta asiakkaiden osallisuus toteutuisi kokonaisvaltaisesti.

Kirsikka kirjoitti opinnäytetyöstään myös Humak:in blogiin

Opinnäytetyö Kirsikka Järvinen