Sinulla on oikeus päättää itseäsi ja omaa elämääsi koskevista suurista sekä pienistä asioista. Saatko tehdä arjestasi sellaista, kuin haluat?
Asuinpaikan valinta
Sinulla on oikeus valita asuinpaikkasi ja asumisjärjestelysi sekä se, kenen kanssa asut. Yksilön oikeus asuinpaikan valintaan on määritelty Suomen perustuslaissa. Lisäksi Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista.
YK-sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista
- Ihmisoikeussopimus, jolla vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille
- Keskeistä sopimuksessa on vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun periaate
- Sisältää 50 artiklaa sekä valinnaisen pöytäkirjan
- Suomi ratifioi sopimuksen kesällä 2016
- Sopimus on tärkeä muutoksen väline
- Tutustu sopimukseen verkossa
- Sopimus selkokielellä
Sopimuksen artiklassa 19 sanotaan:
Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.
Asuinpaikan löytäminen on usein sitä vaikeampaa, mitä enemmän palveluita tarvitset. On tärkeää, että saat tietoa kaikista mahdollisista asumisvaihtoehdoista.
Jos sinulle tarjotaan vain yhtä asumisratkaisua, sinun tulee saada perustelu sille, miksi mikään muu ratkaisu ei ole mahdollinen. Raha ei koskaan saa yksin olla perusteena asumisjärjestelyllesi. Sinun mielipiteesi pitää aina ottaa huomioon asumista järjestettäessä.
Mikäli oikeutesi avun tai tuen saantiin pystytään turvaamaan vain jossain tietyssä asumisyksikössä, saattaa ratkaisu olla perusteltu. On kuitenkin tärkeää, että muitakin vaihtoehtoja etsitään, ne käydään kanssasi läpi ja saat itse tehdä valinnan.
Tiina tarvitsee päivittäin muiden apua monissa arkisissa asioissa. Tiina ei pidä siitä, että asuu palvelutalossa, kaukana kaupungin keskustasta. Hän haluaisi asua parempien kulkureittien varrella ja lähempänä ystäviään. Tiina saa tietää, että hän olisi vammansa vuoksi oikeutettu henkilökohtaiseen apuun. Sen turvin hän voisi asua tavallisessa kerrostaloasunnossa itse valitsemallaan alueella.
Voisiko asuminen henkilökohtaisen avun turvin olla vaihtoehto sinulle? Selvitä oman kuntasi sosiaalitoimesta, olisitko oikeutettu henkilökohtaiseen apuun.
Henkilökohtainen apu
- Henkilökohtainen apu mahdollistaa vaikeavammaiselle ihmiselle itsenäisen elämän
- Apua myönnetään vammaispalvelulain perusteella
- Henkilökohtaista apua haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta
- Avuntarpeen arvioinnin lähtökohtana on henkilön toimintakyky
- Lisää tietoa henkilökohtaisesta avusta saat Assistentti-infosta ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Vammaispalvelujen käsikirjasta
Arjen suunnittelu
Onko sinulle laadittu palvelusuunnitelma? Tiedätkö, mitä se sisältää? Onko se laadittu sinun kanssasi ja oletko aidosti vaikuttanut sen sisältöön? Sinulla on oikeus ja oma vastuusi osallistua palvelujesi, kuntoutumisesi ja arkesi suunnitteluun ja toteutukseen.
Palvelusuunnitelma tehdään kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Sen tarkoituksena on suunnitella asumistasi ja sopivan avun järjestämistä kaikilla elämän alueilla, esimerkiksi työllistymisessä, vapaa-ajan vietossa ja seksuaalisten tarpeiden toteuttamisessa. On myös tärkeää, että saat kehittää omia vahvuuksiasi.
Sami tekee asumispalvelutyöntekijän kanssa yhteisen suunnitelman, jossa käydään läpi, mistä asioista Sami haluaa päättää ja miten hän voisi parhaiten elää omaa elämäänsä. Työntekijä tukee Samia asioissa, joissa hän tarvitsee tukea. Myöhemmin Sami ja työntekijä arvioivat yhdessä, miten suunnitelma on toiminut ja miten Samilla on mennyt. Uusia suunnitelmia voidaan tehdä yhteistyössä myöhemminkin, mutta Sami päättää niiden sisällöt.
Päivittäiset toimet ja aikataulut
Sinun kuuluu saada päättää itse kaikista päivittäisistä toimistasi kuten siitä, milloin menet nukkumaan, heräät, peseydyt, käyt vessassa, ruokailet, teet kotiaskareita tai milloin kodissasi siivotaan. Sinulla on oikeus päättää myös omista kotiintuloajoistasi.
Sinun tulee saada tukea, joka mahdollistaa itsemääräämisoikeutesi toteutumisen.
Itsemääräämisoikeutesi on tärkeämpi, kuin talon tavat ja vakiintuneet käytännöt!
Jos sinusta tuntuu siltä, että esimerkiksi aikataulut on laadittu työntekijöiden ehdoilla ja heidän työrutiiniensa mukaan, ota asia rohkeasti puheeksi. Sinulla on oikeus päättää omista aikatauluistasi.
Oletko esimerkiksi päässyt vaikuttamaan asumisyksikkösi ruoka-aikoihin? Syötkö mieluummin yksin omassa kodissasi vai muiden kanssa yhteisissä tiloissa?
Sinulla tulee olla mahdollisuus syödä siihen aikaan, kun haluat. Annoksesi voidaan lämmittää myöhemmin, jos et halua tai pysty syömään ruoka-aikana. Halutessasi sinulla on oikeus viedä annoksesi yhteisistä ruokailutiloista omaan tilaasi.
Asumisyksikössä on tapana siivota joka lauantai. Se ärsyttää Mattia, sillä hän haluaisi käyttää lauantaisin aikaa omiin menoihinsa. Matti ottaa asian esille asukaskokouksessa. Hän kysyy, mistä idea siivouspäivästä on saanut alkunsa. Käy ilmi, että siivouspäivä on alun perin ollut henkilökunnan, eikä asukkaiden idea. Matti ehdottaa, että asunnot siivotaan asukkaiden itse määritteleminä päivinä.
Kukaan ei saa päättää elämäntavastasi tai mieltymyksistäsi, kuten siitä millaisia vaatteita käytät tai millainen on tyylisi. Sinä päätät esimerkiksi asuntosi sisustuksesta, joka saa olla juuri sellainen kuin itse haluat.
Asuinpaikkasi työntekijät tai esimerkiksi vanhempasi eivät saa päättää puolestasi, mutta voivat tukea sinua, jos niin toivot.
Saat hankkia itsellesi ja kotiisi omaisuutta. Jos sinulla on raha-asioihisi edunvalvoja, sinulla on oikeus kertoa hänelle, mitä tarvitset tai haluat hankkia.
Tiedätkö, miksi sinulla on edunvalvoja? Oletko tavannut edunvalvojasi?
Edunvalvojan tehtävä on hoitaa omaisuuttasi niin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää hyödyksesi. Edunvalvojan on annettava sinulle rahatilanteesi huomioon ottaen kohtuullinen määrä käyttörahaa. (Lähde: maistraatti.fi)
Lisätietoa edunvalvonnasta löydät Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta Edunvalvonnan tarve ja sen järjestäminen.
Opiskelu ja työnteko
Sinulla on muiden kanssa yhdenvertainen oikeus koulutukseen ja työntekoon.
Haluatko opiskella? Onko sinulla siihen mahdollisuus? Pyydä tarvittaessa tukea opiskelupaikan valitsemiseen ja hakemiseen.
Haluaisitko tehdä töitä? Mieti, mitkä ovat vahvuutesi ja pyydä tarvittaessa tukea esimerkiksi asumispalvelutyöntekijältä tai sosiaalityöntekijältä. Voitte yhteistyössä pohtia, mikä sinua kiinnostaa ja missä asioissa olet hyvä, ja alkaa selvittää mahdollisuuksia työllistymiseen.
Jos löydät itseäsi kiinnostavan työpaikan, selvitä myös millaista palkkaa tai korvausta työstä maksetaan.
YK:n vammaisoikeussopimuksen artiklan 27 mukaan vammaisella henkilöllä on oltava oikeudenmukaiset ja suotuisat työolot yhdenvertaisesti muiden kanssa, mukaan lukien yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä.
Vastuu omista valinnoista
Vapaudesta seuraa myös vastuuta. Epäonnistumiset ja erehtymiset kuuluvat elämään.
Eräs kokemusasiantuntija havainnollisti oikeuttaan tehdä vääriä valintoja:
Jos haluan pukea liian vähän vaatteita päälle, niin on sitten oma vikani, jos tulee kylmä.
Jos koet tarvitsevasi tukea päätösten ja valintojen tekemiseen, sinulla on oikeus saada sitä. Kun jokin asia askarruttaa, voit ottaa sen puheeksi asumispalvelutyöntekijän kanssa.
Tuettu päätöksenteko
- Kehitysvammaiselle henkilölle keskeinen avun ja tuen muoto, jossa tukihenkilö tai -ryhmä auttaa tekemään valintoja ja päättämään
- Tavoitteena kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja, hankkimaan tietoa ja punnitsemaan seurauksia
- Tuettu päätöksenteko ei tarkoita puolesta päättämistä
- Lisätietoja tuetusta päätöksenteosta saat Verneri.netistä ja Vammaispalvelun käsikirjasta
