Minun ei tarvitse enää muuttaa

Keski-Suomesta kotoisin oleva Erja on muuttanut elämänsä aikana niin monta kertaa, ettei enää muista niistä kaikkia. Nyt hän on löytänyt Aspa-säätiön kautta oman kodin.

Erjan kutomat villasukat.

Muuttojen lisäksi Erjan historiaan mahtuu loppuun palaminen, masennus, omakotitalon menettäminen ja sädesienen tuhoama omaisuus. Ikää hänelle on kertynyt 57 vuotta. Vaikka monta vuotta on vierähtänyt ohi ilman tarkempaa muistikuvaa, on Erjan nyt hyvä olla. Hänen ei tarvitse enää asua muiden nurkissa. Eikä hänen tarvitse enää muuttaa, ellei itse halua.

Erjan nykyinen koti löytyy Vantaalta, rauhallisen kerrostalorapun neljännestä kerroksesta. Siellä hän on asunut yli vuoden. Saarijärvellä asuessaan hän kuuli hyvää Aspasta ystävältään, mutta nyt asuntoa hänelle ehdotti Vantaan sosiaaliohjaaja.

Helppo hengittää

Erja nauttii erilaisista ihmisistä ympärillään. Kaupungille halutessaan hän voi hurauttaa matkan helposti julkisilla. Hänen mielestään Aspa on hyvä vuokranantaja ja kaikki toimii. Vuokranantajalta on myös kiva saada välillä postia.

”Kun astuin ensimmäisen kerran ovesta sisään, sanoin heti, että täällä on helppo hengittää. Kaiken kokemani jälkeen kattoa pään päällä osaa arvostaa ihan eri lailla kuin ennen”, Erja kertoo.

Kodin arvostaminen näkyy myös siinä, että Erja haluaa maksaa ihan ensimmäisenä vuokran, kun rahaa tulee. Oma koti merkitsee paljon ja Erja on onnellinen, että sai juuri tämän asunnon.

Hyvä voittaa

Erja haluaisi joskus vielä auttaa samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Hän haluaa luoda toivoa siihen, että hyvät asiat voittavat lopulta. Itse hän on jäsentänyt ajatuksiaan ja purkanut elämänsä lukkoja kirjoittamalla päiväkirjaa.

Erja neuloo tällä hetkellä sukkia hyvälle ystävälleen, joka on saapumassa kylään Seinäjoelta. Vaikka he eivät ole hetkeen nähneet, jatkuu ystävysten jutut varmasti siitä, mihin viimeksi jäätiin.