Digistäkö ei apua arkeen? 

Taannoisessa Arjen koodit –hankkeessa tarjosimme arkeensa tukea tarvitseville aikuisille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia digitaalisia sovelluksia, jotka voisivat auttaa heitä selviytymään paremmin arjessa. Näitä sovelluksia olivat esimerkiksi mobiilit mielialapäiväkirjat ja älyvalot. Vapaaehtoiset testaajat saivat tukea käytön opetteluun ja yhdessä pohdittiin, mihin ja miten käytettynä sovellukset parhaiten toimivat. Testaajat osoittautuivat varsin kekseliäiksi löytämään itselleen sopivia käyttötapoja ja –tilanteita.  Kokeilujen tulokset olivat pääosin positiivisia.  Mutta hankkeet päättyvät; Arjen koodit pian kolme vuotta sitten.   

Tämän vuoden keväällä ohjaaja palvelukeskuksesta Sydän-Savosta otti minuun yhteyttä.  Hän tiedusteli, voisiko hänen asiakkaansa päästä vielä mukaan älyvalokokeiluun. No, ihan ei siihen ehtinyt mutta kaivelin kaapin pohjia ja löysin yhden kokeilusta yli jääneen lampun. Lamppu lähti asiakkaalle. Korvauksena sain lupauksen palautteen toimittamisesta älyvalokokeiluun kuuluneella palautelomakkeella.  
 
Palaute kilahti sähköpostiini muutaman kuukauden kokeilun jälkeen. Asiakkaan myönteinen kokemus ja innostus valosta ei yllättänyt. Samaa palautetta tuli lähes kaikilta alkuperäiseen kokeiluun osallistuneilta. Mutta kokeilu oli ohjaajan varassa ja hän raportoi myös omasta roolistaan ja havainnoistaan. 

 “Tämä kokeilu oli minulle ohjaajana opettavainen. Älyvalojen merkitys tehostui, kun koko työtiimi alkoi tukea asiakasta valojen käytössä. Asiakkaan toimijuus laajeni ja hän pystyi elämään itsenäisemmin ja omatoimisemmin valojen tukemana. Asiakas oli kokeilun ajan hyvin innokas ja vastaanottavainen uuden oppimisessa. Riittävän tuen jälkeen hän oppi ymmärtämään valojen merkitystä ja toimimaan värikoodien mukaan. Asiakas oli ylpeä omasta kehityksestään ja taitojen karttumisesta. Valoja tullaan käyttämään jatkossakin. Aamujen pimetessä valot tullaan ohjelmoimaan myös heräämistä helpottamaan,” ohjaaja kommentoi.
 
Kertaan vielä: 

  • Asiakkaan toimijuus laajeni 
  • Asiakas pystyi elämään itsenäisemmin ja omatoimisemmin  
  • Asiakas on ylpeä omasta kehityksestään ja taitojen karttumisesta.  

Ja mitä tähän tarvittiin: ennakkoluuloton ohjaaja, joka on valmis myös muokkaamaan ja kehittämään omaa työtään asiakkaan itsenäisen elämän tukemiseksi.  Lisänä olivat myötämieliset kollegat.  
Hienoa työtä, hyviä tuloksia. Harmillista on kuitenkin se, että tämäkin kokeilu oli yksittäisen ohjaajan kiinnostuksen varassa ja asiakas sai tämän mahdollisuuden vähän sattumalta.   
 
Tieto tai ainakaan oivallus siitä, että digi tarjoaa tukea tarvitseville ihmisille mahdollisuuksia itsenäisempään arkeen ja vahvempaan osallisuuteen, ei näytä vieläkään tavoittaneen arjen tuen palveluiden järjestäjiä ja palveluiden tuottajia laajemmin.   Ei, vaikka voisi luulla, että alan nykyisessä haastavassa työvoimatilanteessa kaikki kivet käännettäisiin.