Suomessa on paljon nuoria asunnottomia. Mistä tämä johtuu ja miten voisimme ennaltaehkäistä nuorten asunnottomuutta?
Vuonna 2021 Suomessa oli 711 asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta. Tämä tilasto ei toki kuvaa koko asunnottomuustilannetta nuorten keskuudessa. Se ei sisällä nuoria, joilla ei ole omaa kotia vaan he ovat kirjoilla vaikka kaverin luona. Todellisuudessa pysyvää ja turvallista kotia näillä nuorilla ei kuitenkaan ole.
Asunnottomuuden stereotyypit
Mielikuvissa asunnottomuus yhdistetään usein pitkänlinjan päihteiden käyttäjään, joka on sen seurauksena laiminlyönyt elämäänsä ja joutunut kodittomaksi. Kuitenkin tuo tilastollinen yli 700 alle 25-vuotiaan kodittoman luku on suuri. He eivät istu tähän mielikuvaan ikänsä eivätkä tarinoidensa puolesta. Nuorten asunnottomuuden taustalla vaikuttavat monet tekijät: tekemättömät asiat, tehdyt asiat sekä oikeaan aikaan saamatta jäänyt tuki ja varhainen puuttuminen.
Me ammattilaiset puolestaan saatamme nähdä mielessämme kuvan nuoresta, jolla kaikki on pielessä ja yhdistämme hänet edustamaan nuorta asunnotonta. Uskon, että nämä stereotyypit niin aikuisten kuin nuortenkin kohdalla menevät pahasti metsään. Jokaisen asunnottomuutta kokevan tarina on yksilöllinen. Jokaista tarinaa kuitenkin yhdistää se, että me ammattilaiset emme ole onnistuneet tarjoamaan oikeanlaista palvelua tai tunnistamaan riskitekijöitä ajoissa tai järjestelmästämme puuttuu taho, jonka vastuulla nämä asiat ovat.
Ennaltaehkäisy kannattaa
Kun pohdimme nuorten asunnottomuuden juurisyitä ja sen seurauksia, voimmekin yhdessä todeta, että oikea-aikainen tuki on avainasemassa sen ennaltaehkäisyssä.
Minkälaista sitten on oikeanlainen ennaltaehkäisy ja milloin tapahtuu varhainen puuttuminen? Asumisen ajokortti -hankkeessa osallistimme nuoret mukaan asunnottomuutta ennaltaehkäisevään työhön. Nuoret ovat mukana suunnittelemassa sekä toteuttamassa asumistaitovalmennuksia muille nuorille.
Kokemustoimijamme tuottavat sisältöä myös TikTok-tilillemme, joka on hyvä kanava tavoittaa nuoria ja vahvistaa heidän asumistaitojaan sekä valmiuksiaan itsenäistyä. Nämä taidot ovat todella vaihtelevasti hallussa nuorten keskuudessa. Joillain näihin asioihin on saatu lämmintä kasvatusta kotoa, kaikilla ei asiat näin hyvin kuitenkaan ole. Osalle nuorista täysi-ikäisyyden tuomat oikeudet esimerkiksi raha-asioissa ovat aivan liian suuri vastuu ja ilman oikea-aikaista neuvontaa ja ohjausta voivat asiat olla piankin pielessä.
Jos kotona ei opetettu asumisen taitoja, kenellä on vastuu?
Tämän tekstin kirjoittaminen sai minut miettimään asumiseen liittyvien taitojen opettamisen vastuuta. Monelle varmaan tulee mieleen, että kotona nämä asiat pitäisi oppia. Mutta entä ne nuoret, joilla ei ole kotona turvallisia aikuisia ohjaamassa?
Toisille tulee mieleen, että ”minä ainakin olen ihan itse opetellut asumisen taidot muutettuani omilleni.” Mitä jos nuori tällä opettelureissulla menettää luottotietonsa ja saa häädön asunnostaan?
Tiedämme ja osaamme ohjata nuoria korjaaviin palveluihin, mutta kuka ohjaa, opastaa ja kulkee rinnalla itsenäistymisprosessissa? Kenelle tämä vastuu kuuluu? Tiedämmekö me ja tietääkö nuori mistä saa apua ja tietoa asumisen teemoissa?
Tahtoisin kuulla näiden yli 700 nuoren tarinan. Tilastojen takana on aina yksilöitä. Uskon, että monen heistä asunnottomuus olisi voitu estää oikea-aikaisella tuella ja varhaisella puuttumisella.
Isabel Lepola-Fernandez
Hankekoordinaattori
Asumisen ajokortti -hanke
